Näytetään tekstit, joissa on tunniste Wikikirjasto. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Wikikirjasto. Näytä kaikki tekstit

lauantai 8. huhtikuuta 2017

ITK2017 - Aivotutkimus, pelaajaoppiminen, data ja Wikiloikka


ITK 2017 -konferenssi oli kolmen päivän Flow-kokemus, jonka aikana tapahtui, oppi, koki ja kommunikoi niin paljon asioita, että sen sulattamiseen ja purkamiseen tulee menemään ehkä koko tuleva vuosi. Nostan tässä blogikirjoituksessa esille joitain niistä asioista, joista itse vaikutuin eniten. Monta asiaa jää kertomatta ja mainitsematta, sillä yritän pitää kirjoituksen pituuden aisoissa.

Kokemukseni oli kaksitasoinen: ylempi taso oli konferenssin virallisen ohjelman taso, mutta sen alapuolella viralliselle ohjelmalle näkymättömissä oli toinen: piiloagenda, joka määrittelee valintojani ja näkemystäni. Piiloagendani ovat mielikuvituskouluvisioni ja sen ensiaskeleensa käytännön toteutukseen pelaajaoppiminen. Peilaan kokemaani suhteessa näihin pitkän aikavälin tavoitteisiini, jotka määrittävät suurelti kaikkea toimintaani.

Aivotutkimus ja pelaajaoppiminen


By Chris Hope - http://www.flickr.com/photos/tim_uk/8135755109/, CC BY 2.0, Link

Lähden liikkeelle lopusta: Professori Minna Huotilaisen esitys: INVITED: Aivotutkimuksen näkökulma silppu- ja syväoppimiseen oli viimeinen, jonka seurasin kolmipäiväisessä konferenssissa. Loistava esitys, joka sai myös raikuvat aplodit runsaalta yleisöltä. Uskon, että tämä esitys tulee vaikuttamaan läsnäolijoiden ajatuksiin ja toimintaan käytännössä sekä koulussa että oman elämän ratkaisuissa.


Taistele tai pakene tila vs. flow-tila eli virtaustila


Minna Huotilainen esitti havainnollisen U-käyrän, jonka vastakkaiset päät olivat taistele tai pakene -tila, joka on vahingollinen oppimisen kannalta (pelko-/vihatila), ja flow-tila, joka taas on optimaalinen oppimisen kannalta. Pelaajaoppiminen luo erinomaiset mahdollisuudet flow-tilaan pääsemiselle. Silloin oppiminen tai oppimiseen johtava toiminta on niin palkitsevaa, ettei enää mitään ulkoisia motivaattoreita tarvita, ajantaju häviää ja ihminen pääsee luovaan tilaan.

Minna Huotilainen antoi aivotutkimuksessa saatuja mielenkiintoisia tuloksia oppimista edistävistä asioista, jotka hän jakoi kahteen kuuden kohdan joukkoon, joista ensimmäinen on tutumpi ja ehkä myös helpompi toteuttaa, ja toisessa siirrytään tuntemattomimmille alueille. Vertaan niitä pelaajaoppimiseen. Ensimmäisessä joukossa on paljonkin yhtäläisyyttä. Toinen joukko tarvitsee vielä paljon työstämistä.


Aivotutkimuksen kannalta perusteltuja, tärkeitä oppimistapoja

  1. Itsensä ja toisen oppilaan testaaminen (huom. ohjelmoinnin hyödyntäminen)
    • Pelaajaoppimisessa oppija arvioi itse omaa suoriutumistaan. Hän tekee sitä myös kanssaoppijoiden kanssa (esim. Scratch-klubi).
  2. Oppiminen ja kertaus useina päivinä
    • Pelaajaoppimisessa oppija itse päättää, missä järjestyksessä oppiminen tai siihen johtava toiminta tapahtuu. Prosessit saattavat olla useita päiviä kestäviä tai lyhyempiä.
  3. Oppimisjärjestyksen vaihtelu
    • Pelaajaoppimisessa toiminta ja oppiminen tapahtuvat yrityksen ja erehtymisen kautta, jossa ratkaisustrategiaa joutuu vaihtelemaan ongelmasta riippuen. Ei ole valmiita ratkaisumalleja, vaan oppija itse rakentaa niitä itselleen.
  4. Opittavan asian esittäminen erilaisin tavoin (lue, katso video, piirrä, ym)
    • Projektit ovat hyvin monipuolisia ja niissä joutuu usein käyttämään taitoja yli oppiaine- ja tiederajojen. Monesti voi joutua käyttämään myös yllättäviä ratkaisumenetelmiä, lähestyä asiaa hyvin erilaisista näkökulmista jne.
  5. Konkreettiset esimerkkitapaukset (myös väärät tärkeitä)
    • Pelaajaoppimisessa tehdään projekteja, jossa oppiminen tapahtuu usein näkymättömän oppimisen tasolla. Oppiminen tapahtuu “huomaamatta”. Projektissa konkretisoituvat opitut asiat ja persoonallinen tuotos, joka toimii myös oppimisen arvioimisen tarkoituksessa erinomaisesti.
  6. Omaehtoinen opitun kehittely eteenpäin
    • Pelaajaoppimisen kautta oppija saa taitoja, joita hän helposti voi soveltaa jo heti seuraavassa projektissa. Kun oppiminen perustuu omaan oivallukseen eikä mallista opittuun muistiin perustuvaan tietoon, on soveltaminen helppoa uusissa tilanteissa.

Aivotutkimuksen kannalta perusteltuja, pedagogista työstöä vaativia oppimistapoja

  1. Tuoksujen hyödyntäminen
    • Nyt täytyykin ryhtyä miettimään eri käsitteisiin sopivia tuoksuja (värejä onkin Scratch-klubissa jo hyödynnetty). Autismiopetuksessa olen hyödyntänyt molempia paljon.
  2. Supernopeat liikuntapyrähdykset 1 min 20 s
    • Loistava idea. Jokaiseen haasteeseen mukaan asiaan hyvin sopiva liikunnallinen tehtävä. To-do.
  3. Nauru
    • Tämä toimii jo spontaanilla tasolla. Tahattoman hullunkuriset ratkaisut saavat naurun raikaamaan. Lisää huumoria omaan toimintaan mukaan.
  4. Kuuloon perustuvan oppimisen kanssa samanaikainen rauhallinen liikunta
    • Kuuloon perustuvaa oppimista on yleensä mahdollisimman vähän, mutta hyvä muistaa.
  5. Lämpötilan äkillinen viileneminen
    • Ikkunat auki!
  6. “En kuuntele”-kuunteleminen, piirtely
    • Tämä on myös hyvä muistaa. Jos kuunteleminen aiheuttaa stressiä, tehdään sitä pinnistelemättä ja taustalla, kunnes se ei enää herätä stressireaktioista.

Data ja oppiminen

Olen viimeaikoina ollut erityisen kiinnostunut datasta enkä vähiten Wikidatan ansiosta. Erityisesti se kiinnostaa minua oppimisen analytiikan ja sen hyödyntämisen näkökulmasta. Datapaja - data ja oppiminen haltuun lähestyi tätä ongelmaa erilaisten toteutusten näkökulmista. Ari Korhonen Aalto-yliopistosta kertoi, kuinka on mahdollista seurata käyttäjän jokaista hiiren klikkausta haluttaessa. Dataa saadaan suuria määriä, mutta kuinka hyödyntää sitä? Oppija voi saada siitä esim. uusia persoonallisia tapoja visualisoida toimintaa. Kuka datan omistaa? Tietääkö käyttäjä, että hänestä kerätään koko ajan dataa? Nämä ovat tärkeitä kysymyksiä, joihin tulee etsiä vastauksia.

Kari A. Hintikka Otavan opistolta kertoi kuinka datan avulla voidaan ennakoida oletettavia pudokkaita, hitaasti eteneviä, keskimäärin nopeammin valmistuvia sekä oppia nopeammin ja itsenäisesti suoriutuvien opiskelua. Hän kertoi kuinka jo hyvin aikaisessa vaiheessa dataa seuraamalla voidaan huomata riskitekijöitä suurella todennäköisyydellä ja puuttua niihin.

Itseäni kiinnostaa erityisesti oppimisen analytiikan hyödyntäminen yksilöllisesti muokkautuvia oppimisalustoja suunnitellassani. Pyrkimyksenäni on mahdollistaa yksilölliset oppimispolut ja peleistä hyväksi havaittujen mallien toteuttaminen. Meillä meni Arin ja Karin kanssa aamuyön tunneille asian tiimoilta keskustellessamme. Tämä tulee myös olemaan osana muita projekteja, joita avaan myöhemmin tarkemmin.

Turun yliopiston oppimistutkimuskeskuksen oppimisanalytiikan ViLLE-projektit vaikuttivat myös erittäin mielenkiintoisilta.

Projekteja

Konferenssin aikana syntyi uusia projekteja ja jo käynnissä olevat saivat uusia ideoita ja ihmisiä. Kaikista en voi vielä kertoa, koska ne ovat sellaisessa vaiheessa.


Open Badges


Badge Finland! työpajassa Eric Mousselle ja Heli Karjalainen Discendum Oy:stä kertoivat oppimismerkkien tilanteesta Suomessa ja maailmassa. Esittelyn jälkeen jakauduimme ryhmiin keskustelemaan asiaan liittyvistä kysymyksistä ja kehitimme niihin ratkaisuja. Muutosagentit kunniaan! Tästä on siis syntymässä projekti.


Wikiloikka


Wikiloikka-projekti ei ollut virallisella agendalla, mutta siitä keskusteltiin monessa eri yhteydessä ja sillä voi olla koko oppimisen kentän mullistava vaikutus. Liikkeelle ollaan lähdössä perusopetuksesta, mutta se tulee laajenemaan koskemaan oppimista vauvasta vaariin.
Lainaus projektin esittelystä:

“Tavoitteena on tuoda digitalisaation synnyttämä tekemisen ja jakamisen remix-kulttuuri niin opettajien, oppijoiden kuin yritystenkin iholle. Avoimien sisältöjen, kuten Wikikirjaston tuntemus ja niiden monipuolinen hyödyntäminen opetuskäytössä hävittää osan opetuksen digitalisaatioon liittyvistä tekijänoikeudellisista haasteista. Avoimet opetusmateriaalit ovat hyödynnettävissä opetuksen lisäksi myös digitaalisessa liiketoiminnassa. Oppimateriaalikokonaisuuksien laatu paranee, kun kaupallisten kustantajien on tuotettava aidosti lisäarvoa avoimen perusmateriaalin päälle.”

Olemme siis luomassa Wikikirjaston perusopetuksen osastolle oppikirjastoa, joka on kaikille avoin, ilmainen ja jota kuka vaan voi muokata ja parannella. Ne ovat avoimesti lisensoituja (CC BY SA), joten niitä voi huoletta käyttää opetuksessa ja oppimisessa. Kaikki ovat tervetulleita niitä parastamaan!

Tarmo Toikkasen kanssa pohdimme LifeLearn -alustan käyttämistä tutoriaalien rakentamiseen projektin käyttöön. Tarmo myös esitteli minulle alustan erilaisia mahdollisuuksia ja toteutuksia.


Tivia ja IT-kouluttajat

Tivia on saanut piristysruiskeen uuden toiminnanjohtajan Mika Heleniuksen johdolla. Satuin paikalle juuri oikealla hetkellä, kun hän esitteli Tiviaa ja IT-kouluttajia erityisopettajaksi valmistuvalle Silja Penttiselle. Kuuntelin ihaillen Mikan hienoja visioita, jotka innostavat tekemään töitä paremman huomisen eteen. Olimme molemmat todella innostuneita, sillä tämä asia on lähellä sydäntämme. Tästä voi lähteä vielä monta upeaa projektia käyntiin! IT-kouluttajat ry:n puheenjohtaja Eija Kalliala ei sattunut juuri tuohon hetkeen mukaan, mutta olimme jo aikaisemmin suunnitelleet taas uusia ideoita, joihin tämäkin sopii varmasti hyvin.


Top Secret

Tapasin toinen toistaan mielenkiintoisempia ja innovatiivisempia ihmisiä, ja ideat pursusivat loputtomassa inspiraation tilassa. Sain myös muutamia ehdotuksia uusista hurjista projekteista, joita en vielä voi paljastaa.

Oppijan oman oppimisensa omistaminen



Keksin tuon idean jo muutama vuosi sitten ja nyt se on ilokseni lähtenyt elämään omaa elämäänsä. Pekka Peura on sitä ansiokkaasti käyttänyt ja edelleen kehittänyt. Ei voinut muuta kuin olla vaikuttunut hänen ja Lauri Hellstenin esityksestä Polku-verkkopalvelusta. He tekevät todella korkealaatuista työtä suomalaisen oppimisen hyväksi. Olen kuullut Pekkaa monet kerrat, mutta joka kerta häneltä löytyy uusia oivalluksia ja aina vain syvemmälle menevää analyysiä. Tällä kertaa Dunning-Kruger-efekti sytytti lampun päässä.

Myös Meidän koulu on julkaisutalo! -esityksessä mainittiin oppijan oman oppimisensa omistaminen. Hienoa työtä tekevät todella haastavassa tilanteessa. Uusien haasteiden pelkäämättömyys ja yhteisöllisyys heijastuivat Paula Järnefeltin ja Laura Ikosen esityksestä.

Kilonpuiston koulun huipputiimi

Oli todella mahtavaa, että meidän koulusta oli mukana kaksi huippuopettajaa: Salla Ruohomäki ja Annukka Lauho. Keskustelimme kaikesta näkemästämme ja uskon, että meidän koulu saa taas vielä lisää energiaa ja ideoita koulumme kehittämiseen. Ja hauskaa oli!

TVT-kouluttajia meiltä ja muualta

Meiltä oli taas tuttuun tyyli mahtava porukka TVT-kouluttajia Espoosta mukana. Mahtavaa saada olla osana tätä osaavaa ja oppimiseen aina valmista porukkaa. Vantaalta oli myös meidän kollegoita iso joukko mukana: huippuporukkaa! Timanttinen Markus Humaloja onkin kanssani mukana eri projekteissa ja keksitään koko ajan uusia. Wikiloikka-projekti on hyvä esimerkki.
Lähettänyt klo Ei kommentteja:
Tunnisteet: , , , , , , , , , , , , ,

lauantai 29. lokakuuta 2011

Avoimien oppimisympäristöjen käyttö verkkopedagogiikassa






Pidin 24.10.2011 "Avoimien oppimisympäristöjen käyttö verkkopedagogiikassa" -kurssin joukolle Espoolaisia opettajia. 12 opettajaa oli uskaltautunut mukaan seikkailuun. Kurssia varten käytimme hyväksi Wikiopistoa, johon rakensin tarkoitusta varten kurssin. Hyödynsin kurssia varten materiaalia ennen muuta erinomaisesta "Vapaiden ja avointen oppiresurssien tuottaminen" -kurssista, jonka kävin syksyllä 2009. Alkuperäinen kurssi kesti kymmenen viikkoa ja oma kurssini vain yhden päivän, joten jouduin karsimaan aika lailla alkuperäistä materiaalia. Lisäsin myös mukaan aika paljon uutta sisältöä. Kurssin aluksi kävimme läpi vähän teoreettista taustaa, johon liittyvän esityksen upotan tämän blogin loppuun. Kurssin päätyttyä pidimme vielä verkkoneuvottelun 27.10.2011, jossa osa kurssilaisista esitteli tuotoksiaan.

Avoimet oppimisen resurssit (Open Educational Resources, OER)

Mitä avoimet oppimisen resurssit sitten ovat? UNESCO:ssa 2002 päädyttiin tällaiseen muotoiluun: "The term Open Educational Resources (OER) was adopted at a UNESCO meeting in 2002 to refer to the open provision of educational resources, enabled by information and communication technologies, for consultation, use and adaptation by a community of users for non-commercial purposes" Löytyy alkuperäisestä lähteestä sivulta 7.



Avoimilla oppimisen resursseilla ymmärretään siis opetuksessa (oppimisessa) käytettäviä sisältöjä, joita kaikki voivat vapaasti käyttää, luoda, kopioida, muokata ja jakaa tietyin edellytyksin, jotka käyn vähän tarkemmin läpi tekijänoikeuksien yhteydessä alempana.




Miksi avoimuus?

Konnektivismin, jossa oppimisen ajatellaan tapahtuvan enenevässä määrin ihmisten välisissä verkostoissa, merkitys kasvaa koko ajan. Sen mukaan oppiminen ja tieto perustuvat mahdollisuuksien moninaisuudelle. Konnektivistisen näkemyksen mukaan oppimisessa korostuu erikoistuneiden tietolähteiden yhdistämisen prosessi. Yhteyksien vaalimista ja ylläpitämistä tarvitaan helpottamaan elinikäistä oppimista. Avoimet oppimisympäristöt luovat luonnollisen alustan konnektivismin toteuttamiselle.





Mobiiliteknologian ja muun tietotekniikan antamat mahdollisuudet oppimiselle ovat muuttamassa oppimisen paradigmaa. Avoimien oppimisen resurssien myötä myös kaikista heikoimmista lähtökohdista tulevien mahdollisuus tasa-arvoisiin mahdollisuuksiin oppimisessa paranevat. Puhutaan todella tärkeistä asioista, jotka vaikuttavat koko maailman rauhaan, kehittymiseen ja hyvinvointiin. "Opettajan tärkein tehtävä on tehdä itsensä tarpeettomaksi" - saman periaatteen pitäisi ohjata myös toimintaamme globaalisti.

Avoimien sisältöjen määrät kasvavat verkossa koko ajan. Monille meistä niiden käyttäminen on itsestään selvyys ja osa jokapäiväistä elämäämme. Koulumaailma  on kuitenkin jäänyt näitten resurssien käyttämisessä ja kehittämisessä oudosti ulkopuolelle. Espoolaisille opettajille pitämäni kurssi on yksi vaatimaton tekijä tiellä kohti avoimien oppimisympäristöjen käyttöä ja luomista laajemmin koulumaailmassa. Kurssimateriaali on avoimesti kaikkien käytettävissä ja edelleen muokattavissa.


Oppimisympäristöksi Wikimedia

Oppimisympäristön valintaa mietin aika pitkään. Mielessäni oli Wikiopiston (tai Wikikirjaston) lisäksi ennen muuta LeMill. Myös Purot.net oli yhtenä varteenotettavana mahdollisuutena. Päädyin kuitenkin Wikiopistoon siksi, että se on osa Wikimediaa, ja Wikipedian kautta luultavasti tutuin ympäristö edellä mainituista ympäristöistä opettajille. Samalla se saattaisi tehdä Wikipedian tutummaksi ja ymmärrettävämmäksi, ehkä jopa kannustaisi artikkelien kirjoittamiseen Wikipediaan. 


Kurssin pohjaksi valitisin siis Wikiopiston, johon jokaisen osallistujan oli tarkoitus luoda omalle käyttäjäsivulle hiekkalaatikko harjoittelemista varten. Lainasin tämän idean Wikieducator -kursseista, joihin olen myös osallistunut aikaisemmin. Ongelmaksi osoittautui yllättäen kirjautuminen. Koska olimme samassa opetustilassa, myös IP-osoite oli kaikilla sama. Wikiopisto pisti kampoihin eikä antanut luoda kuutta uutta tiliä enempää. Kurssipäivän lopuksi kokeilimme uudestaan ja silloin se onnistui. Onneksi mukana olleet opettajat olivat luovia ja keksivät luoda ala-hiekkalaatikoita. Ensi kerralla tiedän, että käyttäjätilit kannattaa luoda jo ennen kurssia.

Varsinaisten uusien oppimisympäristöjen luomista harjoiteltiin tekemään Wikikirjastoon. Osa kurssilaisista päätyi kuitenkin valitsemaan Wikispaces-palvelun, vaikka se ei kuulukaan Wikimediaan. Se ei myöskään edusta samalla tavalla avoimia oppimisympäristöjä kuin muut aikaisemmin mainitsemani palvelut, mutta tarjoavat toisaalta koulumaailmalle tärkeitä ominaisuuksia.

Ongelmana avoimissa oppimisympäristöissä voi koulumaailman suhteen olla juuri avoimuus. Oppilaiden omat tuotokset ovat avoimesti kaikkien nähtävillä ja tämä täytyy ottaa huomioon kaikessa toiminnassa. Wikispaces tarjoaa mahdollisuuden suljettuihin ympäristöihin myös maksuttomana vaihtoehtona, kun kyseessä on opetuskäyttö. 


Tekijänoikeudet ja Creative Commons


Avoimista oppimisympäristöistä on vaikea puhua mainitsematta tekijänoikeuksia. Niiden kanssa joutuu tekemisiin heti, kun alkaa luoda oppimisen resursseja: "Minkälaiset tekijänoikeudet ovat niillä materiaaleilla, joita resurssissa käytetään?" Vaikka kyseessä olisi pelkästään jo olemassa olevien resurssien käyttö, joudutaan samojen kysymysten ääreen. Onneksi meillä suomalaisilla on Tarmo Toikkanen, joka on tehnyt tärkeää ja korkealaatuista työtä näiden kysymysten parissa.


Creative Commons on se ratkaisu, jonka myös Wikimedia on valinnut. Wikimedian sisällöt jaetaan  Creative Commons Attribution/Share-Alike -lisenssillä. Tällä lisenssillä: "Annat muiden kopioida, jaella, näyttää ja esittää sinun tekijänoikeusiisi kuuluvaa teosta sekä sen pohjalta tehtyjä muokattuja versioita teoksestasi vain, jos he mainitsevat nimesi alkuperäisenä tekijänä. Annat muiden levittää muokattuja teoksia vain samalla lisenssillä, jolla oma teoksesi on julkaistu." 

Tekijänoikeudet saattavat olla yksi vaikeimmista esteistä, joita vapaiden oppimisympäristöjen kehittämisellä on edessään. Näissäkin asioissa on hyvä nostaa kissa pöydälle ja löytää ratkaisu, joka todella hyödyttää koko ihmiskuntaa. Itse tutkimusta tekevänä joudun kohtaamaan saman ongelman, joka todella haittaa vapaata tieteen tekemistä. Tutkimustieto ei ole vapaasti kaikkien saatavilla, niinkuin sen pitäisi olla. Ne ovat monesti maksullisten palveluiden ja tietojärjestelmien takana, jos ollenkaan saatavilla. 


3.0 oppiminen


Kirjoitin näin edellisessä blogikirjoituksessani: "3.0 kouluissa teknologia on jo kaikkialla, osa luonnollista elinympäristöä. Oppimista varten ei enää tarvitse mennä koulurakennuksiin, vaan opiskella voi missä vain. Koulujen sijasta voi olla oppimisen keskuksia, jossa pedagogian ammattilaiset (tulevaisuuden opettajat?) auttavat ihmisiä löytämään heitä parhaiten palvelevat oppimisen ympäristöt, menetelmät ja välineet. Oppiminen on elinikäistä ja kaikki voivat olla sekä oppilaita että opettajia."






Avoimuuden merkitys tulee vain kasvamaan. Kehitys ei tule pysähtymään, vaan se kiihtyy koko ajan. Lähdetään mukaan kehitykseen ja ollaan mieluiten kehityksen kärjessä kuin taistelemassa tuulimyllyjä vastaan, yrittäen hidastaa jo hävittyä taistoa!


Lähettänyt klo 5 kommenttia:
Tunnisteet: , , , , , , , , , , , , , , ,
Tilaa: Blogitekstit (Atom)