tiistai 25. lokakuuta 2011

Protoparadigmasta metateoriaan 3.0




Pidin kaksi webinaaria 13. ja 20.10.2011 näkymättömästä oppimisesta Online ITK -AVO-osahankkeen järjestämänä: Näkymätön oppiminen aloittelijoille -webinaari ja Näkymätön oppiminen "jatko" -webinaari. Upotan webinaarien esitykset blogin loppuun. Jälkimmäisen webinaarin voi käydä katsomassa myös tallenteena: http://eoppimiskeskus.adobeconnect.com/p82cftq66tb/.

Olin osallistunut aikaisemmin webinaareihin, mutta pääsin nyt ensi kertaa vetohommiin. Upea kokemus! Ensimmäisessä webinaarissa olin niin innostunut itse, että interaktiivisuus jäi ehkä vähän liian vähälle. Jälkimmäisessä webinaarissa pääsin todella nauttimaan yhteisöllisyyden voimasta. Helena Pulkkinen tuki koko ajan teknisissä yksityiskohdissa ja auttoi minua pysymään kärryillä sekä chatissa että muissa palveluissa tapahtuvasta samanaikaisesta ajatustenvaihdosta.

Materiaalia syntyi koko ajan sekä Qaiku-seminaarikannuun Irmeli Aron aloittamana että Google Docs:iin Pauliina Mäkelän ja monen muun tekemänä. Kun mieleeni tuli jokin hyvä esimerkki, ilmestyi linkki hetkessä joko chattiin tai edellä mainittuihin muihin palveluihin näiden ihanien ihmisten, mm. Anne Rongas, avulla.

Eikä tässä vielä ollut kaikki! Linda Saukko-Rauta visualisoi vielä molemmat webinaarit upealla tavalla: Tero Toivanen @teromakotero puhui webinaarissa, Linda piirsi muistiinpanot ja Webinaari näkymättömästä oppimisesta, puhujana @teromakotero. Mahtavaa!

Seuraavaksi joitakin ajatuksia liittyen varsinkin jälkimmäiseen webinaareista. Minkälainen voisi olla tulevaisuus? Käytän siitä 3.0 -tunnusta yhdistettynä eri osa-alueisiin viitaten John Moravecin sanoihin: "Society 1.0 schools cannot teach 3.0 kids".


Yhteiskunta 3.0

Yhteiskunta on jo siirtynyt 1.0 yhteiskunnasta (teollisuus- ja informaatioyhteiskunnasta) 2.0 yhteiskuntaan (tietoyhteiskuntaan). John Moravec puhuu jopa TEDxLaguna -konferenssissa 2.5 yhteiskunnasta (innovaatioyhteiskunnasta), josta edettäisiin 3.0 yhteiskuntaan (knowmad-yhteiskunta). Teollisuus- ja informaatioyhteiskunnalle (1.0) oli tyypillistä hierarkkinen järjestys, jossa ihmisten väliset suhteet olivat yksinkertaisia ja mekaanisia. 

Tietoyhteiskunnassa (2.0) suhteet ovat monimutkaistuneet ja järjestys on muuttunut heterarkkisemmaksi. Enää ei voi olla varma kuka on kenenkin pomo. Sosiaalisen median myötä ihmiset pääsevät vaikuttamaan asioihin uudella tavalla, ja myös käsitys maailmasta sekä kuva todellisuudesta rakentuu uudella tavalla. Hyvä esimerkki sosiaalisen median vaikutuksesta voisi olla Pohjois-Afrikan viime aikaiset tapahtumat. Sosiaalinen media oli osaltaan edesauttamassa ainakin osassa näitä prosesseja.



Innovaatioyhteiskunnassa (2.5 -> 3.0) suhteet tulevat olemaan näkymättömän oppimisen visiossa synergisiä ja teleologisia; ne määräytyvät päämäärien mukaisesti. Työelämässä ihmisten väliset suhteet olisivat itseorganisoituvia. Ne järjestäytyisivät aina uudestaan tilanteen muutuessa. Knowmad-vaiheessa (sanaleikki nomadeista, kiertävistä paimentolaisista) työelämä olisi hyppimistä työpaikasta toiseen ympäri maailmaa.

Nämä muutokset eivät ole jossain kaukaisessa tulevaisuudessa, vaan nurkan takana. Siksi meidän täytyy uskaltaa tehdä sammakonloikka (leapfrog) tulevaisuuteen. Miten koulu voisi valmistaa näitä tulevaisuuden knowmadejä?

Koulu 3.0


1.0 kouluissa lisensoidut ammattilaiset opettivat ikäryhmittäin järjestettyjä oppilaita tarkoitusta varten tehdyissä rakennuksissa. Pahimmassa tapauksessa teknologiset vempaimet takavarikoitiin opettajan toimesta luokkaan tultaessa. Kuullostaako tutulta? Taitaa edelleen olla täyttä todellisuutta useissa tapauksissa. 

2.0 kouluissa teknologiset apuvälineet aletaan vähitellen hyväksyä (Karjalainen: Koulu tarjoaa lukiolaisille iPadit 50 eurolla). Opetuksesta vastaavat edelleen lisensoidut ammattilaiset, mutta oppiminen tapahtuu koulurakennusten lisäksi myös online. Parhaimmillaan oppilaat voivat opettaa toisia oppilaita, ja Internetin avulla luodaan oppimisenverkostoja. Tämä on jo totta monessa tapauksessa. 

3.0 kouluissa teknologia on jo kaikkialla, osa luonnollista elinympäristöä. Oppimista varten ei enää tarvitse mennä koulurakennuksiin, vaan opiskella voi missä vain. Koulujen sijasta voi olla oppimisen keskuksia, jossa pedagogian ammattilaiset (tulevaisuuden opettajat?) auttavat ihmisiä löytämään heitä parhaiten palvelevat oppimisen ympäristöt, menetelmät ja välineet. Oppiminen on elinikäistä ja kaikki voivat olla sekä oppilaita että opettajia.  

3.0 koulu auttaa ihmisiä vastaamaan 3.0 yhteiskunnan vaatimuksiin. 


Ihminen 3.0

Minkälainen voisi sitten olla 3.0 ihminen?



Jos 3.0 koulu onnistuu tavoitteissaan, hän on luova, innovatiivinen, yhteistyökykyinen ja motivoitunut toteuttamaan omia haaveitaan. Hän osaa käyttää ja tuottaa tietoa eri yhteyksissä sekä arvioida sen validiteettia. 3.0 ihminen on kekseliäs, intuitiivinen ja kykenevä tuottamaan ideoita. Siksi hän näkee ongelmat haasteina eikä vastoinkäymisinä. 3.0 ihminen luo sosiaalisesti rakennettua tietoa ja ymmärrystä. Hän on verkostoitunut ja yhteistyökykyinen. 3.0 ihminen yhdistää ihmisiä, ideoita, ja rakentaa verkostoja. Hän on mukautuvainen, kykenee yhteistyöhön erilaisten ihmisten kanssa, erilaisissa ympäristöissä ja konteksteissa. 3.0 ihminen kykenee oppimaan ja poisoppimaan nopeasti. Hän opiskelee koko elämänsä ja käyttää TVT:tä rohkeasti ja kokeellisesti yhteistoiminnassa verkostojensa kanssa. HÄN EI PELKÄÄ EPÄONNISTUMISTA. Tällaisesta ihmisestä John Moravec käyttää nimitystä Knowmad.


Autotelinen ihminen 3.0

Omana henkilökohtaisena tavoitteenani on ollut jo pitkään olla  Mihály Csíkszentmihályi:n Flow-teoriansa yhteydessä esittelemä autotelinen ihminen. Minkälainen sitten voisi olla autotelinen ihminen 3.0?




Autotelisella ihmisella päämäärät ja tavoitteet tulevat itsestä, eivät määräydy ulkoa päin. Olisiko 3.0 versio autotelisesta ihmisestä sellainen, josta vapaan ja luovan ilmaisun kautta tulee vapauden malliesimerkiksi? 

Autoteliselle ihmiselle toiminta itsessään toimii palkkiona, eikä hän tarvitse ulkoista motivaatiota. Olisiko 3.0 versio sellainen, joka yksilötasolla löytäisi uusia eksplisiittisiä ja implisiittisiä merkityksiä soveltamalla tiedon rakentamista ja hyödyntämistä; luomalla uusia merkityksiä?

Autotelinen ihminen on vapaa ympäristön manipuloinnilta ja sosiaaliselta paineelta. Olisiko 3.0 versio sellainen, jolla olisi kyky menestyä muutosten, haasteiden ja epävarmuustekijöiden keskellä? Hänellä olisi näkökulmia, tietämystä ja vaihtoehtoja monimuotoisuuteen ja epävarmuuteen, joita jatkuvasti muutostilassa oleva yhteiskunta luo.

Me teemme tulevaisuuden!



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti