torstai 15. joulukuuta 2011

MediaLab Xmas Day 2011 - Ihanaa Luovaa Hulluutta


Näkymättömän oppimisen Ning-sivuilla on käynnissä todella mielenkiintoinen keskustelu, jossa mm. Pekka Ihanainen ja Jesse Soininen ovat viime aikoina menneet syvälle oppimisen uuden paradigman etsimisessä. Pekka Ihanainen kiteytti kutsun lähteä tekemään näkymättömästä näkyvää: "Tässä tuli mieleen, että yksi tärkeä juttu olisi hahmottaa informaalin ja formaalin oppimisen välistä tilaa ja sitä millaisia käytäntöjä ja oppimis/opetustekoja sillä tapahtuu."

Aleksander Nikulin: Creative Collaboration in Digital Native Communities


Kun osallistuin MEDIA LAB DEMO DAY -tapahtumaan Lasipalatsissa 15.12.2011, tulivat nuo Pekka Ihanaisen sanat mieleen. Sain nähdä kavalkadin ihania luovan hulluuden luomuksia. Samalla tuntui siltä, että olin katsomassa myös sitä, millaista voisi olla oppimisen tulevaisuus. Tuntui siltä, että Aalto-yliopiston taideteollisen korkeakoulun medialaboratorio, on jo toteuttamassa tulevaisuuden oppimista. Ei olekaan ihme, että se valittiin "yhdeksi maailman johtavista tieteidenvälistä korkeakoulututkimusta tekevistä medialaboratorioista Times Higher Education -lehden MIT:n medialaboratoriota käsittelevässä artikkelissa".


Luovan hulluuden kavalkadi

Esityksen rytmi oli kiihkeä. Muutamassa minuutissa tuli esittäjien kiteyttää luomuksiensa keskeinen sisältö yleisölle ymmärettävässä muodossa. Oivaltavasti keskeisessä osassa olivatkin itse luomukset, jotka parhaimmillaan tuottivat performansseja, joissa tiede ja taide yhdistyivät elämyksellisiksi kokonaisuuksiksi. 

Muutamia esimerkkejä luovuuden kirjosta: CityBeat -projektissa ihmisillä kadulla oli mahdollisuus päästä taktiilisesti tunnustelemaan laatikoista toisten kaupunkien sydämen lyöntejä. Mukana olivat Helsinki, Riga, Lissabon ja Lontoo. Hand Gesture Based MIDI Controller -projektissa ultraäänisensoreiden avulla päästiin vaikuttamaan kädellä MIDI-laitteistoon ja tuottamaan ääniä. Creative Collaboration in Digital Native Communities -projektissa, joka on vasta alkanut, tutkitaan Internet:in muutosta viihteellisestä leikkiympäristöstä paikaksi, jossa järjestetään vallankumouksia. Playful Soul -projektissa tehtiin näkymättömästä näkyvää. Etsittiin sielua... voiko sitä koskea tai nähdä...


Sound Gloves - ääni käsissä




Videot on tehty iPhone:lla. Harmi, että heräsin filmaamaan vasta esityksen lopussa. Hieno esitys, jossa vielä väritys meni suoraan meikäläisen sieluun ;-)


The gloving sound - epäonnistumista ei pelätä

Tämä esitys oli aivan mielettömän hauska! Inhimillinen levysoitin! Henri Hütt näytti meille mallia hyvästä itsetunnosta ja tulevaisuuden oppimisesta. Epäonnistumista ei tarvitse pelätä vaan siitä otetaan kaikki ilo irti. Tästä keksinnöstä saatetaan muuten vielä kehittää mielettömiä variaatioita. Ehkä syntyy jopa uusi musiikin muoto...






Aerobical mechanic & organic orchestra - keho muuttuu musiikiksi

Juan Duarte ja Valtteri Wikström olivat yhdistäneet akustiset soittimet (rummut) elektronisiin, joita ohjattiin omalla keholla. Todella vaikuttava esitys! Tekniikan kanssa oli aina välillä vähän ongelmia, mutta tässäkään esityksessä sen ei annettu haitata menoa. Vaikuttavaa ja samalla hullun hauskaa!






Hyvältä näyttää

Tässä oli vain muutama esimerkki aivan mahtavasta annista. Joistain näistä projekteista saattaa vielä syntyä jotain, josta koko maailma haluaa päästä osalliseksi. Jos ajattelen tätä näkymättömän oppimisen ideoiden näkökulmasta niin: 

- tässä tilaisuudessa koin informaalin oppimisen päässeen vaikuttamaan todella voimakkaasti formaalin koulutuksen sisällä

- yhteiskunnalliset ja teknologiset muutokset olivat päässeet vaikuttamaan koulutukseen ja oppimiseen

- keskityttiin enemmän siihen miten opitaan (tekemällä oppimiseen) kuin mitä opitaan (oppiminen tapahtuu toiminnan sivutuotteena)

- uskallettiin sukeltaa tulevaisuuteen ja rakennettiin tulevaisuuden mahdollisuuksia

- oppiminen muuttui uuden teknologian myötä 

Tämä on siis mahdollista ja toteutettavissa olevaa. Oppimisen vallankumous on alkanut!