sunnuntai 15. joulukuuta 2013

Mielikuvituskoulu



Photo by: Brian bbsc30 CC BY-SA This work is licensed under a Creative Commons Attribution-ShareAlike 2.0 Generic License



Olen vaahdonnut Cristóbal Cobo:n ja John Moravec:in kirjaan perustuvasta näkymättömästä oppimisesta jo pitkään tässäkin blogissa. Into koulun ja oppimisen uudistamiseen ei ole kuitenkaan tyyntynyt, vaan aallot senkuin kasvavat. Mielikuvituskoulu on tarjonnut mahdollisuuden paitsi päästä keskustelemaan koulun tulevaisuudesta samanhenkisten ihmisten kanssa, myös mahdollisuuden tehdä haaveista totta. Mikko Jordman ainakin ehti jo meistä kertoa oman näkemyksensä mielikuvistuskoulusta. Minkälainen olisi minun näkemykseni haaveitteni koulusta? Miten teen näkymättömästä näkyvää? Näihin kysymyksiin yritän seuraavassa vastata.


Mielikuvituskouluni periaatteet



Nämä periaatteet ovat:


Oppijan oman oppimisensa omistaminen
Flow
Näkymätön oppiminen

Oppijan oman oppimisensa omistaminen


Unelmieni koulussa oppija oppii omista lähtökohdistaan ja mielenkiinnon kohteistaan lähtien. Ei ole ikävuosiin tai vuosikursseihin sidottua opetussuunnitelmaa, vaan oppiminen tapahtuisi yksilöllisesti omaan tahtiin. Oppijalle varmistetaan tarvittavat oppimateriaalit ja opettajat olisivat valmiina silloin, kun heitä tarvitaan. Perinteisen opettajan roolin sijasta opettaja olisi ennemminkin oppimisen asiantuntija ja opas, joka auttaisi ratkaisemaan oppimisen ongelmia. Perinteisen arvioinnin sijasta oppija saisi välitöntä palautetta oppimisensa edistymisestä oppimateriaaleihin sisäänrakennetuista tasoista ja pisteytyksistä pelimaailman tapaan. Oppiminen tapahtuisi siihen aikaan ja siinä tilassa, jonka oppija näkisi parhaaksi oppimisensa kannalta. Koulu olisi oppimiskeskus, joka olisi kaikille avoin tila oppimista varten.

Flow


Flow on Mihály Csíkszentmihályi:n kehittämä optimaalisen tilan psykologinen tarkastelu, joka auttaa meitä ymmärtämään luovia prosesseja ja ihmisen erityislaatuisuutta. Kun henkilö on Flow-tilassa, tehtävä itsessään on niin motivoiva, ettei ulkoisia motivaattoreita enää tarvita. Flow-tilassa ajan kulumista ei huomaa, ja jopa nälkä ja jano unohtuvat. Flow on luoville ihmisille tuttu tila, jolloin parhaimmat tuotokset ja ideat syntyvät kuin itsestään. Flow-tilalle ominainen luovuus ei kuitenkaan rajoitu vain taiteisiin, vaan voi yhtä hyvin esiintyä missä hyvänsä inhimillisessä toiminnossa, jossa tähän tilaan päästään. Flow-tila on optimaalinen myös oppimisen kannalta. Unelmieni koulussa oppijoiden oppimisympäristöä kehitetään tukemaan Flow-tilaan pääsemistä. Oppijalla on mahdollisuus keskittyä rauhassa, jos se on tarpeen, tai sitten toimia ryhmässä tai ryhmissä aina tilanteen mukaan.

Näkymätön oppiminen



Olen lisännyt Cristóbal Cobon esittämiin näkymättömän oppimisen voimaideoihin jakamisen ja kutsun niitä näkymättömän oppimisen seitsemäksi tähdeksi. Nämä seitsemän tähteä auttavat tavoittamaan näkymättömän oppimisen ideoita mielikuvituskoulun toteuttamisessa.

  1. Luovuus

    Mielikuvituskoulussa kaikessa toiminnassa ja oppimisympäristön suunnittelussa otetaan huomioon luovuuden tukeminen ja edistäminen. Tämä on yksi niitä osa-alueita, joissa myös muut kuin oppijat itse, ovat todella tärkeässä tehtävässä. Oppimisympäristön tulee olla elävä, kehittyvä ja inspiroiva. Oppijoilla tulee olla mahdollisuuksia päästä toteuttamaan itseään sekä yksin että ryhmissä. Inspiraatiolle, improvisoinnille ja intuitiolle annetaan tilaa, ja mahdollisuuksia konkretisoitua.


  2. Kokeileminen

    Mielikuvitus koulu on tila, jossa kuka vain uskaltaa tehdä jotain sellaista, mitä aikaisemmin ei ole tehnyt. Mielikuvituskoulussa voidaan olla epämukavuusalueella epäonnistumista pelkäämättä. Virheet nähdään oppimisen mahdollistajina ja niiden tekeminen kuuluu asiaan luovissa prosesseissa. Virheet saattavat olla myös uusia ideoita, niistä syntyy jotain uutta. 


  3. Yhteistyö

    Mielikuvituskoulussa yhteistyö ennalta tuntemattomien, eri ikäisten ja eri ammatteja edustavien ihmisten kanssa on osa jokapäiväistä luonnollista toimintaa. "Opettajien" yksi tärkeistä tehtävistä on tämän mahdollistaminen. Eri alojen asiantuntijat ja visionäärit ovat osa "koulun" normaalia toimintaa. Koulun ja työn välinen raja on hävinnyt. Työntekijät voivat tulla oppimiskeskukseen opiskelemaan ja oppijat osallistuvat työmaailmaan luonnollisena osana oppimisprosessiaan.


  4. Infonomia

    Oikeanlaisen, luotettavan ja adekvaatin informaation löytäminen tietotulvasta on tärkeä osa tulevaisuuden taitoja, ja osa jokapäiväistä oppimista mielikuvituskoulussa. Tässä taidossa auttavat oppijat toisiaan, ja tarvittaessa oppimisen asiantuntijat auttavat ongelmanratkaisussa. 


  5. Omistautuminen

    Oppijoiden omat lähtökohdat ja mielenkiinnonkohteet ohjaavat kohti oppimisen polkuja, jotka mahdollistavat oppijan oman parhaan itsen löytämistä. Oppijoilla on mahdollisuus vaihtaa polkuaan täysin vapaasti, mutta myös mahdollisuus omistautua täydellisesti valitsemalleen oppimispolulle. Omien vahvuusalueiden lisäksi tuetaan niitä alueita, jotka vaativat enemmän harjoittelua, mutta jotka ovat tärkeitä oppimispolun toteutumiselle. 


  6. Poisoppiminen

    Mielikuvituskoulu on ajan hermolla. Se seuraa ympäröivää yhteiskuntaa, uusimpia ideoita ja oppimisen keinoja. Joka päivä opitaan jotain uutta, ja monesti se vaatii poisoppimista aikaisemmista menetelmistä ja toimintamalleista. Joka tapauksessa omaa toimintaa opitaan kyseenalaistamaan ja kehittämään koko ajan positiivisessa ilmapiirissä. Koska erehtymistä ja virheiden tekemistä ei pelätä, vaan ne ovat luonnollinen osa luomisprosessia, ei poisoppiminen tai omalla epämukavuusalueellaa liikkuminen ole vaikeaa.



  7. Jakaminen

    Koska oppiminen perustuu mielikuvituskoulussa suurelta osalta yhteistyöhön, on jakaminen luonnollinen osa oppimista ja kehittymistä. Oppilaat eivät myöskään kilpaile keskenään. Ainoa kilpailun kohde on oma itse, jota pyritään jatkuvasti kehittämään kohti parhainta itseä. Kaikki ovat saman arvoisia myös "koulun" toiminnasta päätettäessä. Mielikuvituskoulussa kaikki ovat veljiä ja siskoja. 

Oppijasta Knowmad:ksi




Knowmad on termi, jolla John Moravec kutsuu tulevaisuuden työntekijöitä. Siinä yhtyy kaksi sanaa know ja nomad, eli tietäminen ja nomadi. Tulevaisuuden tietotyöläinen on nomadi, joka on valmis tekemään töitä kenen kanssa vaan, missä hyvänsä. Knowmad:lle on annettu ominaisuuksia, jotka seuraavaksi yritän sisällyttää mielikuvituskoulun ideaani.

Knowmad ei ole rajoittunut johonkin johonkin tiettyyn ikään


Mielikuvituskoulu on kaikille avoin oppimiskeskus, jossa kaiken ikäiset voivat opiskella yksin tai keskenään.

Knowmad on luova, innovatiivinen, yhteistyökykyinen ja motivoitunut


Mielikuvituskoulussa oppija on oman oppimisensa omistaja, lisämotivaatiota tuskin tarvitaan, sillä oppiminen on yksi elämän suurimmista nautinnoista. Mielikuvituskoulu pyrkii kaikin keinoin tukemaan luovuutta ja innovatiivisuutta. Mielikuvituskoulussa yhteistyö on luonnollinen tapa oppia ja toimia. 

Hän käyttää ja tuottaa tietoa eri yhteyksissä. Hän ei ole vain tiedon kuluttaja vaan myös tuottaja (myös kollektiivisesti).


Infonomian kautta oppija mielikuvituskoulussa on tottunut käyttämään ja tuottamaan tietoa. Hän osaa arvioida erilaisia tietolähteitä ja osaa tuottaa laadukasta uutta tietoa koko maailman käyttöön.

Knowmad on kekseliäs, intuitiivinen ja kykenevä tuottamaan ideoita


Mielikuvituskoulu on tulevien keksijöiden, taiteilijoiden, tiedemiesten ja luovien ihmisten hautomo.

Hän pystyy luomaan sosiaalisesti rakennettua ymmärrystä


Mielikuvituskoulussa opitaan yhteistyössä koko yhteiskunnan kanssa. Työn ja oppimisen välinen raja on hälventynyt, ja oppiminen liittyy laajempaan kontekstiin. 

Knowmad ei vain etsi pääsyä tiedon lähteille, vaan myös yrittää käyttää sitä avoimesti ja vapaasti 


Mielikuvituskoulussa jakaminen on luonnollinen tapa tuottaa uutta tietoa. Koko maailma pääsee hyötymään oppimisen tuloksista ja uudesta tiedosta.

Knowmad on verkostojen luoja, joka on aina yhdistämässä ihmisiä, ideoita, järjestöjä, jne...


Mielikuvituskoulu on aktiivisesti yhteyksissä ympäröivään yhteiskuntaan ja käyttää mm. sosiaalista mediaa luovasti oppimisensa tukena ja apuna luomassa oppimisympäristöjä ja - verkostoja koko maailmassa.

Hän tuntee ja hänellä on kyky käyttää työkaluja erilaisten ongelmien ratkaisemiseen


Mielikuvituskoulussa ollaan ajan tasalla, ja seurataan ympäröivässä maailmassa tapahtuvia ideoita ja välineitä oppimisen ja työn kehittymisessä. 

Knowmad on digitaalisesti lukutaitoinen - Hän ymmärtää miten ja miksi digitaaliset teknologiat toimivat


Mielikuvituskoulussa oppijat käyttävät tietotekniikkaa aktiivisesti oman oppimisensa ja yhteistyön välineenä. Oppijoille esim. koodaaminen on luonnollinen apukeino omien tavoitteiden saavuttamiseksi. 

Knowmad on kykenevä ratkaisemaan tuntemattomia ongelmia eri konteksteissa


Mielikuvituskoulu on ongelmanratkaisutaitojen kehittymisen keidas. Ongelmia ratkaistaan yksin ja yhdessä.

Knowmad osaa jakaa tietoa ja tietämystä (ilman maantieteellisiä rajoja).


Jakaminen on osa mielikuvituskoulun luonnollista jokapäiväistä toimintaa.


Seuraavat Knowmad:in ominaisuudet jo vähän toistavat itseään, joten niihin on jo vastattu:


Hän on mukautuvainen eri yhteyksiin ja ympäristöihin.
Hän on tietoinen vapaan tiedonsaannin arvosta.
Hän on tarkka tiedon yhteyksien ja sovellettavuuden suhteen.
Knowmad on kykenevä poisoppimaan nopeasti sekä yhdistämään uusia ideoita.
Knowmad on kykenevä luomaan horisontaaleja osaamisverkostoja.
Hänelle on tyypillistä jatkuva ja koko elämän kestävä oppiminen (sekä formaali että informaali).
Knowmad tekee jatkuvasti kokeita TVT:llä (yhteistoiminnallisesti).
Knowmad ei pelkää epäonnistumista.

Koulu 3.0



Mielikuvituskoulu on koulu 3.0, sillä:


Mielikuvituskoulussa teknologia on jo kaikkialla, osa sen luonnollista toimintaympäristöä. Oppimista varten ei enää tarvita koulurakennuksia, vaan opiskella voi missä vain. Koulut ovat oppimisen keskuksia, jossa oppimisen asiantuntijat auttavat ihmisiä löytämään heitä parhaiten palvelevat oppimisen ympäristöt, menetelmät ja välineet. Mielikuvituskoulussa oppiminen on elinikäistä ja kaikki voivat siellä olla sekä oppilaita että opettajia.


sunnuntai 6. lokakuuta 2013

Scratch, flow ja näkymätön oppiminen

Johdanto


Pääsin tänä aamuna suihkussa aamu-joogan jälkeen inspiraation tilaan tehtyäni edellisenä iltana materiaaleja Kuumapop:in Scratch-pajaa varten. Olin jo aikaisemmin visioinut pajan ja "Näkymättömän oppimisen seitsemän tähden" välistä vuorovaikutusta. Nyt tähän yhdistyy kolme periaatetta, joiden kautta olen ehkä mukana luomassa tulevaisuuden oppimista. Aikamatka oppimisen tulevaisuuteen käynnistyi uudelleen.

Nämä periaatteet ovat:

  1. Oppijan oman oppimisensa omistaminen
  2. Flow
  3. Näkymätön oppiminen  

Näkymättömän oppimisen seitsemän tähteä ovat:

  1. Luovuus
  2. Kokeileminen
  3. Yhteistyö
  4. Infonomia
  5. Omistautuminen
  6. Poisoppiminen
  7. Jakaminen

Tulevaisuuden oppimisen periaatteita

Tässä aamuinspiraatiossa syntyneet kolme periaatetta oman näkemykseni mukaiseen tulevaisuuden oppimiseen, jotka saattavat vielä muuttua monta kertaa matkan varrella. 

Oppijan oman oppimisensa omistaminen

Tällä tarkoitan sitä, että oppija oppii omista lähtökohdistaan ja mielenkiinnon kohteistaan lähtien. Ei siis ylhäältä määrättyjen suunnitelmien ja sopimusten mukaisesti.

Flow

Flow on ollut monessa kehitelemässäni ideassa mukana yhtenä taustateorioista jo gradustani (2005) lähtien. Tämä Mihály Csíkszentmihályi:n optimaalisen tilan psykologinen tarkastelu auttaa meitä ymmärtämään luovia prosesseja ja ihmisen erityislaatuisuutta. Flow-tila on se tila, jossa tehtävä itsessään on niin motivoiva, ettei ulkoisia motivaattoreita enää tarvita. Ajan kulumista ei enää huomaa, ja jopa nälkä ja jano unohtuvat. Tämä on luoville ihmisille tuttu tila, jolloin ne parhaimmat tuotokset syntyvät kuin itsestään. Luovuus ei kuitenkaan rajoitu taiteisiin, vaan voi yhtä hyvin esiintyä missä hyvänsä inhimillisessä toiminnossa, jossa tähän tilaan päästään. Mielestäni tämä tila on optimaalinen myös oppimisen kannalta. Siksi haluan myös sen nostaa esille tässä yhteydessä.

Näkymätön oppiminen

Olen kirjoittanut näkymättömästä oppimisesta aika monta blogikirjoitusta ja myös rakentanut Wikiopistoon materiaaleja asiaan liittyen. Näkymättömän oppimisen ideoiden takaa löytyvät Cristóbal Cobo ja John Moravec, jotka myös kirjoittivat tärkeimäpänä lähteenäni toimineen kirjan Aprendizaje Invisible, joka on ilmaiseksi ladattavissa edellisestä linkistä löydettävältä sivulta. Näkymättömällä oppimisella tarkoitetaan sitä oppimista, jota ei formaaleissa ympäristöissä käytetä tietoisesti oppimisen keinona. Silti siinä tapahtuu luultavasti suurin osa oppimisesta. Lainaan omaa aikaisempaa blogikirjoitustani asiaan liittyen:
Näkymättömän oppimisen taustalta löytyy hiljainen tieto (tacit knowledge), Michael Polanyin kehittämä käsite, joka oli oman pro gradu -tutkielmani ANAMNESIS - Kohti ”uutta” oppimisen teoriaa - Rekonstruktiivisen oppimisen malli yksi avainsanoista ja tärkeimmistä taustateorioista. Kaikkea sitä, mitä opitaan, ei välttämättä havaita formaalissa oppimisessa oppimiseksi. Se jää näkymättömäksi, piilotetuksi opetussuunnitelmaksi.
Miten saadaan näkymätön oppiminen mukaan tulevaisuuden oppimiseen tiedostaen sen merkitys ja voima?

Näkymättömän oppimisen seitsemän tähteä 

Tämä idea syntyi yhdistämällä Cristóbal Cóbon Prezi-esityksessä Näkymättömän oppimisen kuuteen voimaideaan yksi eli jakaminen samalla kuvastamaan Otavan seitsemää tähteä. Rakensin näistä interaktiivisen Prezi-esityksen Sometu:n 5-vuotisjuhliin 16.11.2012, jolla pyrin saamaan nämä ideat konkretisoitumaan. Tässä esitys:

Konkretisoiminen osoittautui näillä ohjeilla yllättävän hankalaksi. Olisi vaadittu paljon enemmän aikaa, sillä luova prosessi tarvitsee tilaa ja vapautta. Ensi keskiviikkona 9.10.2013 Kuumapop:ssa yritämme uudestaan uusin keinoin ja kypsynein ideoin. Ihana seikkailu jälleen edessä!

Luovuus

Sir Ken Robinson on tehnyt mahtavaa työtä korostaessaan luovuuden merkitystä ja puuttuessaan nykyisen koulujärjestelmän puutteisiin luovuuden tukemisessa. Luovuus on myös ensimmäisenä näkymättömän oppimisen tähdistä. Tämä tulee ottaa huomioon kaikessa toiminnassa tulevaisuuden oppimista visioitaessa. 

Tämä tulee täyttymään Kuumapop:ssa. Siitä olen varma.

Wikiopistosta löytyy edelleen tehtävä tähän liittyen.

Kokeileminen

Uskallus tehdä jotain sellaista, mitä aikaisemmin ei ole tehnyt. Olla epämukavuusalueella epäonnistumista pelkäämättä. Virheet ovatkin parhaita opettajia.

Myös tämä kohta täytetään Kuumapop:ssa ehdottomasti.

Wikiopistosta löytyy tehtävä myös tähän liittyen.

Yhteistyö

Yhteistyön merkitystä ei voi liikaa korostaa. Yhteistyö ennalta tuntemattomien ja ehkä myös eri ammatteja edustavien ihmisten kanssa on tulevaisuuden taidoista tärkeimpiä. 

Kuumapop:ssa tähän tullaan ainakin kannustamaan ehkä jopa pakottamaan (leikillisesti).

Wikiopistosta löytyy tehtävä myös tähän.

Infonomia

Tällä sanahirviöllä tarkoitan oikeanlaisen, luotettavan ja adekvaatin informaation löytämistä tietotulvasta.

Kuumapop:ssa tämä saattaa tulla kyseeseen, mutta ei varmasti. Uuden ympäristön oppimiseen vievä aika rajoittaa tämän tavoitteen saavuttamista.

Wikiopistosta löytyy tietysti myös tähän harjoitus.

Omistautuminen

Taitojen oppiminen vaatii omistautumista. Tulevaisuudessa taitojen merkitys tuskin tulee vähentymään. Voi olla jopa päinvastoin. Taitojen oppiminen vaatii aikaa ja motivaatiota. Parhaimmillaan tähän tavoitteeseen päästään flow-tilassa. 

Pidin Scratch-kurssin Espoolaisille opettajille TVT-koulutuksena viime keskiviikkona 2.10.2013, jossa jo osittain sovelsin tässäkin esitettyjä periaatteita. Välillä opettajat olivat hiiren hiljaa keskittyneinä ja välillä taas nauroivat täyteen ääneen. Tuo lupasi hyvää ja ehkä pannaan vielä paremmaksi Kuumapop:ssa. 

Tähänkin löytyy tietysti harjoitus Wikiopistosta.

Poisoppiminen

Jo tällä hetkellä tämä taito on tärkeä. Koko ajan tulee uudenlaisia sovelluksia ja vanhat päivittyvät uudenlaisiksi. Täytyy pystyä koko ajan poisoppimaan toimintatapoja ja -ympäristöjä kiihtyvään vauhtiin. Tämä on tärkeä tulevaisuuden oppimisen taito.

Kuumapop:ssa luultavasti osallistuvat joutuvat heti epämukavuusalueelle, sillä asiat tulevat tapahtumaan ehkä hyvinkin oudolla tavalla. Joka odottaa perinteistä opettamista, tulee pettymään.

Ja tietysti tähänkin löytyy harjoitus Wikiopistosta.

Jakaminen

Viimeisimpänä, vaan ei vähäisimpänä, tulee jakaminen. Sharing is caring! Kun tämä toteutuu koko maailmassa, pääsemme aivan toisenlaiseen yhteiskuntaan. Suuria muutoksia on tulossa joka tapauksessa, mutta jos ryhdymme muuttumaan jo nyt, tapahtuvat muutokset pehmeämmin ja sulavammin. Kouluista on hyvä aloittaa, sillä sieltä tämä rakkauden viesti leviää kaikkialle. 

Kuumapop:ssa jakaminen tulee olemaan osa kaikkea tekemistä. 

Tähänkin tietty löytyy harjoitus Wikiopistossa.

Scratch

CC-BY-SA https://en.wikipedia.org/wiki/File:Scratch_cat_large.png
Scratch joutuu Kuumapop:ssa koville, mutta luotan siihen lujasti. Pitäessäni kurssia Espoolaisille opettajille huomasin ilokseni, että pystyimme käyttämään sitä ongelmitta lataamatta sovellusta koneelle. Käytimme selaimen versiota hyväksemme osoitteessa http://scratch.mit.edu/ . Tehtävät pystyi lataamaan sinne ja tallentamaan ne koneelle edes kirjautumatta palveluun. Tietysti tämän ilmaisen sovelluksen lataaminen koneille voi olla ihan järkevä juttu. 

Scratch ja oppijan oman oppimisensa omistaminen

Miten Scratch vastaa tähän aamuinspiraationi tavoitteeseen? Pyrkimyksenä on, että oppija rakentaisi oman oppimisympäristönsä Scratch työvälineenä juuri siihen oppimissisältöön, joka hänelle on relevanttia. Jos tämä onnistuu, ollaan tiellä oikeaan suuntaan tämän tavoitteen kannalta.

Scratch ja Flow

Flow-tilaan ei voi pakottaa, mutta sille voi luoda edellytyksiä. Tärkeätä on myös pyrkiä kaatamaan niitä esteitä, jotka ehkäisevät flow-tilaan pääsemistä. Näitä ovat varmaankin erilaiset rajoitukset juuri silloin, kun pääsee vauhtiin. Scratch on ainakin itselleni antanut monia flow-tilanteita, joissa on joutunut pakottamaan itsensä lopettamaan, että saisi nukutuksi tarpeeksi. 

Scratch ja näkymätön oppiminen

Tavoitteena ei ole oppia käyttämään Scratch:iä, vaan etsiä uusia tapoja oppia. Scratch opitaan siinä sivussa näkymättömän hiljaisen tiedon kautta. Tai sitten juuri toisin päin... Opettaja tekee itsensä tarpeettomaksi ja oppijasta tuleekin opettaja. Kaikki on kuitenkin avointa ja mitä vaan voi tapahtua... Jännittävää!




keskiviikko 3. huhtikuuta 2013

Aikamatka oppimisen ja koulun tulevaisuuteen

Yksityiskohta muokattuna Janne Nissisen @nandulaatti tekemästä seminaarilakanasta

Minulla on ollut etuoikeus osallistua jo muutaman kuukauden Otavan opiston järjestämään pajaan AIKAMATKA OPPIMISEN JA KOULUN TULEVAISUUTEEN vetäjänä yhdessä +Pekka Ihanainen kanssa. Oppimisen ja koulun tulevaisuuden pohtiminen on todella ajankohtaista. Oppiminen on ehkä suurimmassa murroksessaan koko ihmiskunnan historiassa. Pystyykö koulu vastaamaan siihen kohdistuviin haasteisiin, ja mitä asian suhteen voitaisiin tehdä. Näitä kysymyksiä lähestyttiin myös Espoon oppimisympäristöjen vastuualueen ja tieto- ja viestintätekniikan kouluttajien koulutussuunnittelun seminaarissa M/S Silja Symphony:lla 11.3.2013 - 13.3.2013, jossa asiaa pyrittiin lähestymään uuden OPS:in (2016) näkökulmasta. Fiilis oli mahtava, kuten tästä Jannen viserryksestä voi päätellä:


Osallistuin myös IT-kouluttajien kevätseminaariin (tästä linkistä löytyy linkkejä oivallisiin blogikirjoituksiin ja kuviin seminaarista) "Sosiaalisen median pedagogiikka ja oppimisen uudet haasteet" 22.3.2013 - 23.3.2013 Hotelli Virussa, jossa pidin yhdessä +Tarmo Toikkanen kanssa esityksen Raspberry Pi:sta, joka liittyy myös omalla tavallaan tähän samaan oppimisen ja koulun tulevaisuuden pohdintaan. Esityksemme kuvasti hienosti aikaamme, sillä minä olin paikan päällä ja Tarmo veti oman osuutensa etänä Suomesta. Alla oman osuuteni esityksen diat. Yritän seuraavaksi saattaa näitä eri asioita yhteen.



Seitsemän lähestymistapaa oppimisen tulevaisuuteen

Otavan opiston aikamatkalla oppimisen ja koulun tulevaisuuteen lähestymme sitä seitsemästä vähän eri näkökulmasta, jotka valikoituivat ryhmän osanottajien näkemyksistä ja lähtökohdista. Jokaisella näkökulmalla on oma sivunsa LeMill:ssä, jonne on tarkoitus pikku hiljaa rakentaa lisää materiaalia. Kaikki ovat tervetulleita osallistumaan tähän tulevaisuuden rakentamisen työhön. 


1. Luottamus, keskustelu ja kollaasi (Otsikot toimivat linkkeinä vastaaville LeMill-sivuille)


Taustalta löytyy Pekka Ihanaisen ajatukset siitä, mihin voisi kiteyttää tulevaisuuden oppimisen. Luovutaan oppimisen kotrolloimisesta, ja hän kysyykin, minkälainen voisi olla luottamuskoulu? 

Oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa, ja siksi keskustelun merkitys on niin tärkeä tulevaisuudenkin koulussa. 

Kollaasissa toisiinsa näennäisesti riippumattomat osat muodostavatkin käyttäjilleen juuri sillä hetkellä mielekkään kokonaisuuden. Kollaasikoulu voisi todellakin olla tulevaisuuden koulu. Työelämässä tätä jo tapahtuu monessa paikassa. Tarvitaan tilaa luovuudelle ja "hulluille" kokeiluille.

2. Vertaisten kanssa kasvaminen


Tämän idean takana on +Irmeli Aro. LeMill sivulla asiaa avataan näin: 
Eri roolit ja tyylit oppijana ja vertaistukijana, kyky ja halu paikata rooleja ja toimia toiselle proteesina, taito osata tarttua proteesiin, tarinoita tapakulttuurin muuttamisesta, parantava oppiminen 
Oppiminen nähdään parantavana asiana, jossa voidaan pyytää apua ja auttaa toisia. Tällaisessa koulussa ei kukaan jää osattomaksi.

3. Yksilö, ryhmä ja verkosto


Tällä sivulla ei ole vielä paljoa tekstiä, mutta sinne rakentuu sisältöä ainakin konnektivismin näkökulmasta.

4. Oppilaslähtöisen opiskelun mahdollistaminen


Tämän sivun taustalta löytyy Marko Koskinen, joka on myös Feeniks-koulun, Suomen ensimmäisen oppivelvollisille suunnatun nettipohjaisen peruskoulun vaikuttajia. Sivulla lähdetään avaamaan oppimisen tulevaisuuden esteitä koulun rakenteisiin liittyvien kysymysten kautta:

Miksi oppilaat jaotellaan opiskelemaan ikäryhmittäin, jolloin syntyy pakotettuja sosiaalisia ympäristöjä?

Miksi oppilaat eivät pääse vaikuttamaan siihen, kuka heitä opettaa?

Miksi oppilaita arvioidaan numeroilla, jolloin oppimiselle itselleen ei anneta arvoa, vaan siitä tulee suoritettava hyödyke?

Miksi oppilaat pannaan ainakin kymmeneksi vuodeksi täysin autoritääriseen järjestelmään?

Miksi oppiminen perustuu opetussuunnitelmiin, kun ei voida tietää, mikä tieto tai taito on toista tärkeämpi tulevaisuudessa?

Ratkaisuksi etsitään demokraattista, oppilaslähtöistä koulua, joka ehkä voisi ratkaista nämä ongelmat.

5. Leikki ja pelillistäminen


Tämän sivun ideoijana on +jesse soininen. Leikillä ja pelillä tulee olemaan vielä hyvin tärkeä osuus tulevaisuuden oppimisessa. Tarmo Toikkasen mukaan "Koulu on jo peli". Koska koulu on jo peli, tulisi Tarmon mukaan 
pelitutkimuksen(kin) tuloksiin parantaa koululuokan toimintatapoja, jotta oppijoiden motivaatio, emotionaalinen tila, hyvinvointi ja lopulta myös oppimistulokset paranevat.

6. Näkymätön oppiminen


Tämän idean takana ovat +John Moravec ja +Cristóbal Cobo. Näkymättömästä oppimisesta löytyy paljon tietoa Wikiopistosta ja myös tähän blogiin olen kirjoittanut monta blogikirjoitusta asiaan liittyen. Tiivistettynä voisi näkymättömästä oppimisesta sanoa: Se ei ole valmis vastaus kysymyksiin, vaan jatkuvasti kehityksen ja muutoksen alla oleva pyrkimys vastata tulevaisuuden haasteisiin. Siksi sitä kutsutaankin protoparadigmaksi, joka on jatkuvassa beta-tilassa. Tärkeintä on etsiä vastauksia siihen kysymykseen, kuinka koulu voi vastata 3.0 yhteiskunnan haasteeseen. Tällä hetkellä koulu elää vielä 1.0 vaihetta, joten kiire on...

7. Itsen muotoilu


Tämän idean takana on +Brent Cameron. Itsen muotoilussa lähdetään oppijasta itsestään, hänen oman sisäisen muotoilunsa löytämisestä. Siksi oppijoiden itsetuntemuksen ja lahjojen löytämistä tuetaan niin, että oppijat itse ovat oman oppimisensa auktoritettejä. Oppiminen tapahtuu oppijan omaan tahtiin eikä ikävuosittain jaetuissa luokkahuoneissa. Tällaisessa oppimisessa ollaan jo aika lähellä +Mihaly Csikszentmihalyiautotelisen oppimisen ihanteita.


TVT-kouluttajien laivaseminaari 11.3. - 13.3.2013


TVT-kouluttajien laivaseminaarissa suunniteltiin tulevaisuutta tulevan OPS:in (LUONNOS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIKSI 2014 (sisällysluettelo ja luvut 1-5)
14.11.2012) viitekehyksessä. Sen saa ladattua täältä (PDF)

Esittelen seuraavaksi joitakin esimerkkejä seminaarilla tehdyistä töistä vähän omasta näkökulmastani...

Seminaarin aluksi pohdittiin edelläkävijyyttä. Tässä yhden ryhmän, jossa olin itsekin mukana ajatuksia asiaan liittyen:

KOULU -> OPPIMINEN


Koulu ajattelusta tulisi siirtyä ajattelemaan oppimista. Ryhmässä mietimme, millä asioilla muutos voitaisiin ehkä saada aikaiseksi.

Toimintakulttuurin muutos

Jotta muutos olisi mahdollinen, tarvitaan toimintakulttuurin muutosta kohti oppilaskeskeisempää ja jakamiseen perutuvaa toimintaa.

Muutosagentit

Tarvitaan muutosagentteja, jotka vaikuttavat koulujen tasolla ja vievät uusia ajatuksia ja toimintatapoja eteen päin. Voisivatko TVT-kouluttajat olla näitä muutosagentteja? 

Personoitu oppiminen

Oppimisesta tulisi siirtyä kohti personoitua oppimista, jossa jokaiselle oppijalle räätälöidään juuri hänelle sopivaa oppimista. Oppimisen rajat häviävät. Oppimista voi ja tapahtuu missä vain. 

Työn ja oppimisen välisen rajan häivyttäminen

Oppiminen liittyy jo koulussa työhön ja ympäröivään yhteiskuntaan. Toisaalta myös työpaikoilla oppiminen jatkuu.

Verkostoituminen

Sekä oppilaiden että opettajien verkoistutumisen merkitys tulee kasvamaan. Sille pitää luoda edellytyksiä toimia. Toisaalta koulun pitää myös verkostoitua enemmän yhteiskunnan ja työelämän kanssa.

Oppiainepainotteisuudesta luopuminen

Oppiainepainotteisuudesta siirrytään OPS:in periaatteiden toteuttamiseen. Oppiaineiden rajat hämärtyvät ja häviävät olemasta. Siirrytään kohti projekti- ja ilmiöpohjaista oppimista.

Virheiden salliminen

Virheistä ei sakoteta, vaan niitä pidetään oppimisen edellytyksinä, jotka otetaan avokäsin vastaan.

Avoin demokratia

Jo koulussa opitaan aktiiviseen toimimiseen yhteiskunnassa. 

Luovaa välineistön käyttöä

- "Vehkeet tarpeeseen ja omat vehkeet" BYOD OK 


Tässä toisen ryhmän näkemys samasta asiasta:

MR EDELLÄKÄVIJÄ




MR EDELLÄKÄVIJÄ ON

Muuntautuva

Kehittyvä

Oppii uutta

Soveltamiskyky

Kiinnostunut, innostava

Monimedialukutaito

Ei rajoitu lokeroihin

Tutkiva ote

Uskaltaa kokeilla uutta ja epäonnistua

Visio tulevasta

Seuraa aikaansa

Verkostoitunut

jne.


YHDEN RYHMÄN TOTEUTUSEHDOTUS



HUOMIOITA UUDESTA OPS:STA 

LUONNOS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIKSI 2014 (sisällysluettelo ja luvut 1-5)14.11.2012


Opetussuunnitelman perusteiden uudistamisella halutaan vastata voimakkaasti muuttuvan toimintaympäristön haasteisiin. Uudistustyössä otetaan huomioon globalisoituminen, ympäristöön ja ilmastoon liittyvät kysymykset teknologinen, erityisesti tieto- ja viestintätekniikan ja verkkoympäristöjen kehitys, tiedon määrän lisääntyminen, tiedon ja työn luonteen muutos sekä yhteiskunnan kulttuurisen, kielellisen ja katsomuksellisen monimuotoisuuden kasvu. (OPS 2014, 1.)
Opetussuunnitelman perustamisen uudistamisella halutaan siis vastata muuttuvan yhteiskunnan haasteeseen ja TVT:llä tuntuu tässä olevan tärkeä osuus. 


Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmasssa määrin työskennellään tiedon kanssa ja työ perustuu sekä yhdessä tekemiseen ja verkostoissa toimimiseen että teknologian hallintaan. Tällöin tarvitaan itseohjautuvuutta ja yhteisvastuuta sekä entistä enemmän vuorovaikutuksen ja oppimisen taitoja, ajattelua, ongelmanratkaisua, soveltamista ja luovuutta. (OPS 2014, 1.)
Miten koulu vastaa tähän haasteeseen: lisää ongelmanratkaisua, soveltamista ja luovuutta?


Uudistuksen ytimessä on toimintakulttuurin ja pedagogiikan kehittäminen (OPS 2014, 1).
Hienoa, että myös OPS:ssa nostetaan esille toimintakulttuurin kehittäminen. Tosin se tuskin riittää... tarvitaan toimintakulttuurin muuttamista!

Jokainen lapsi on ainutlaatuinen. Jokaisella lapsella on oikeus kasvaa täyteen mittaansa ihmisenä ja yhteiskunnan jäsenenä. (OPS 2014, 5.)
Miten turvataan yksilöllinen oppimispolku? Tässä nousee esille Oppilaslähtöisen opiskelun mahdollistaminen -kohdassa esitetyt kysymykset.

Perusopetus edistää avointa demokratiaa ja aktiivista toimijuutta kansalaisyhteiskunnassa (OPS 2014, 6).
Tämäkin edellyttää TVT-taitoja. Nyky-yhteiskunnassa aktiivinen toimijuus on tuskin muuten mahdollista. 


Tieto on moniulotteista ja suurelta osin jatkuvasti muuttuvaa. Se syntyy entistä enemmän verkostoissa ja sosaalisessa vuorovaikutuksessa. (OPS 2014, 11.)
Miten tämä on mahdollista ilman verkostoitumista? Meille Sometulaisille tämä on itsestään selvyys! 


Osaamisen kehittämisessä tarvitaan oppiaineiden välistä yhteistyötä ja tiedonalarajojen ylittämistä. Oppilaiden mahdollisuus työskennellä yhdessä ja yksin itselleen merkityksellisten kysymysten ratkaisemiseksi on välttämätöntä. Koulu on yhteisö, jossa oppiminen perustuu eri-ikäisten ihmisten vuorovaikutukseen. (OPS 2014, 11.)
OPS:sta siis löytyy monia niistä asioista, joita tässäkin kirjoituksessa on mainittu oppimisen ja koulun tulevaisuutta pohdittaessa. Oppiaineiden välisten rajojen rikkominen, oppilaille itselleen merkityksellisten asioiden opiskeleminen, yhteisöllisyys ja ikärajoista riippumaton opiskelu. Vähän tulkitsemalla kaikki nuo löytyy tuosta edellisestä lainauksesta.

Luovuuden vahvistaminen edellyttää, että oppilas voi käyttää oppimisessaan kuvittelukykyään ja oppii näkemään ennakkoluulottomasti arjen tilanteissa vaihtoehtoja. Leikit, pelit ja toiminnalliset työtavat edistävät luovaa ajattelua ja oppimisen iloa. Vähitellen oppilaan valmiudet systeemiseen ajatteluun kehittyvät eli hän oppii näkemään asioiden väliset vuorovaikutussuhteet ja keskinäiset yhteydet. Tämä edellyttää oppiainerajat ylittävää työskentelyä. (OPS 2014, 12.)
Systeeminen ajattelu tuodaan esille myös Näkymättömässä oppimisessa. Samoin tuodaan tässä esille leikit, pelit (Leikki ja pelillistäminen) ja toiminnalliset työtavat sekä oppiainerajat ylittävä työskentely.


Koulussa tunnistetaan oppimisen moninaisuus ja käytetään suunnitelmallisesti toiminnallisuutta, taiteen eri ilmaisukeinoja, erilaisia oppimisympäristöjä ja yhteistyötä lähiyhteisöjen kanssa. Työskentelyssä hyödynnetään tieto- ja viestinteknologian sekä verkkoympäristöjen mahdollisuuksia opiskelun, ajattelun, luovuuden , yhteistyön ja vuorovaikutuksen rikastamiseen. 
Oppilaiden vapaa-ajalla tapahtuva oppiminen otetaan huomioon ja liitetään se viisaasti koulutyöhön. (OPS 2014, 18.)
Viisaasti todella kannattaa toimia ja ottaa huomioon myös sekä non-formaalit että informaalit oppimisen muodot.

Oppimisen edistämiseksi ja tukemiseksi otetaan käyttöön uusimpia teknologioita ja sovelletaan niitä tarkoituksenmukaisella tavalla jokapäiväiseen opetukseen ja oppimiseen. Myös oppilaiden omia välineitä voidaan käyttää oppimisen tukena. (OPS 2014, 23.)
BYOD! 


Yhteisöllisen työskentelyn taitojen vahvistamiseksi käytetään sosiaalista mediaa ja muita yhteisöllisiä toimintatapoja kehittäviä verkkopalveluja (OPS 2014, 25.)
Ja mainitaan siellä lopuksi toiseksi viimeisellä sivulla jopa sosiaalinen mediakin... Hienoa! 


Lopuksi

Tulevaisuuden oppiminen ja koulu ovat tällä hetkellä monien mielessä ja huulilla. Me luomme tulevaisuutta joka päivä niillä ratkaisuilla, joita teemme. Tärkeitä ovat myös ne ajatukset ja sanat, joita asiaan liittyen syntyy. Tehdään viisaita ratkaisuja ja luodaan parempi maailma! 

Tieto- ja viestintätekniikkaa tullaan tarvitsemaan osana tätä suurta muutosta. Yksi taloudellinen vaihtoehto voisi olla Raspberry Pi, joka toimii mielestäni erinomaisesti pedagogisena välineenä. Sen avulla olisi mahdollista turvata kaikissa Suomen kouluissa jokaiselle oppilaalle oma tietokone. Sen saa melkein koulukirjan hinnalla (Enemmän ominaisuuksia olevalla B-mallilla näytti tänään olevan hintaa 35 U$).

Keskustelu aikamatkalla oppimisen ja koulun tulevaisuuteen jatkuu kiihkeänä. Perjantaina 5.4. klo 16.00-20.00 on aiheena: "Keskustelua ja kokemustenvaihtoa yhteisistä aiheista". Osoite on: Otavan opiston tilat Annankatu 9, Helsinki tai sitten verkossa: http://otavanopisto.adobeconnect.com/apaja_aikamatka

Kurssille pääsee ilmoittautumaan täällä: 

sunnuntai 25. marraskuuta 2012

Näkymättömän oppimisen seitsemän tähteä Otavassa


Pekka Ihanainen ja John Moravec

Otavan opisto oli kutsunut paikalle John Moravec:in, toisen "Aprendizaje Invisible: Hacia una nueva ecología de la educación" -kirjan kirjoittajista. Tämän kirjan innoittamana on syntynyt jo monta juttua nimikkeellä "Näkymätön oppiminen".  Sometu:n Ning:stä löytyy Näkymättömän oppimisen ryhmä, Wikiopistosta löytyy paljon materiaalia Näkymättömään oppimiseen liittyen, Diigo-ryhmä sekä Wikispaces-sivusto. Tähän blogiin olen kirjoittanut asiaan liittyen jo aika monta blogikirjoitusta.

Pekka Ihanainen on tehnyt jo paljon yhteistyötä John Moravec:in kanssa myös näkymättömään oppimiseen liittyen. Hänen ja Johnin esityksiin Sometu:n 5-vuotisjuhlissa palaan seuraavassa blogikirjoituksessani. Me kolme muodostimme tilaisuudessa näkymättömän oppimisen työpajan.

Sometulainen on jo Knowmad





Innoittajana omaan esitykseeni toimi tämä Cristóbal Cobo:n Prezi-esitys. Cristóbal Cobo on toinen aiemmin mainitun "Aprendizaje Invisible..." -kirjan kirjoittajista. Olimme Pekka Ihanaisen kanssa sopineet aiemmin, että ottaisin vähän enemmän Cobo:n näkökulmaa esille tilaisuudessa.

Cobo:n esityksestä löytyy 6 voimaideaa. Lisäsin niihin yhden ja näin sain luvun seitsemän, joka samalla  symboloi Otavaa. Vertaillessani John Moravec:in esille tuomia knowmad-ominaisuuksia, joita myös Cristóbal Cobo käyttää kuvaamaan niitä ominaisuuksia, joita tulevaisuudessa tarvitaan, huomasin, että nämä ominaisuudet kuvaavat varsin hyvin myös Sometu-verkoston monia jäseniä. Tässä nämä ominaisuudet:
  1. Knowmad ei ole rajoittunut johonkin johonkin tiettyyn ikään.
  2. Knowmad on luova, innovatiivinen, yhteistyökykyinen ja motivoitunut.
  3. Hän käyttää ja tuottaa tietoa eri yhteyksissä. Hän ei ole vain tiedon kuluttaja vaan myös tuottaja (myös kollektiivisesti).
  4. Knowmad on kekseliäs, intuitiivinen ja kykenevä tuottamaan ideoita.
  5. Hän pystyy luomaan sosiaalisesti rakennettua ymmärrystä.
  6. Knowmad ei vain etsi pääsyä tiedon lähteille, vaan myös yrittää käyttää sitä avoimesti ja vapaasti (vapaat ja avoimet oppimisen resurssit).
  7. Knowmad on verkostojen luoja, joka on aina yhdistämässä ihmisiä, ideoita, järjestöjä, jne...
  8. Hän tuntee ja hänellä on kyky käyttää työkaluja erilaisten ongelmien ratkaisemiseen.
  9. Knowmad on digitaalisesti lukutaitoinen. Hän ymmärtää miten ja miksi digitaaliset teknologiat toimivat.
  10. Knowmad on kykenevä ratkaisemaan tuntemattomia ongelmia eri konteksteissa.
  11. Knowmad osaa jakaa tietoa ja tietämystä (ilman maantieteellisiä rajoja).
  12. Hän on mukautuvainen eri yhteyksiin ja ympäristöihin.
  13. Hän on tietoinen vapaan tiedonsaannin arvosta.
  14. Hän on tarkka tiedon yhteyksien ja sovellettavuuden suhteen.
  15. Knowmad on kykenevä poisoppimaan nopeasti sekä yhdistämään uusia ideoita.
  16. Knowmad on kykenevä luomaan horisontaaleja osaamisverkostoja.
  17. Hänelle on tyypillistä jatkuva ja koko elämän kestävä oppiminen (sekä formaali että informaali).
  18. Knowmad tekee jatkuvasti kokeita TVT:llä (yhteistoiminnallisesti).
  19. Knowmad ei pelkää epäonnistumista.
Lähde: Näkymätön oppiminen/Knowmad

Kun kysyin paikalla olevilta sometulaisilta, kuinka moni tunnistaa itsensä näissä ominaisuuksissa lähes kaikki kädet nousivat ylös. Sen jälkeen kysyin, kuinka hyvin koulu vastaa näihin tavotteisiin. Tästä juuri on kysymys näkymättömässä oppimisessa.

Näkymättömän oppimisen seitsemän tähteä

Knowmad -ominaisuudet voivat hyvin kuvata niitä ominaisuuksia, joita tulevaisuudessa tullaan tarvitsemaan. Nämä ominaisuudet ovat todella tärkeitä jo tämän hetken tietoyhteiskunnassa. Miten näitä ominaisuuksia voitaisiin kehittää? Esityksessäni yritin lähestyä tätä kysymystä interaktiivisesti näkymättömän oppimisen ideoihin hyvin sopivalla Do it yourself -periaatteella.

Nämä seitsemän tähteä kuvaavat seitsemää ideaa/ominaisuutta/taitoa, joita kehittämällä lähestytään Knowmad-ominaisuuksia. Samalla ne ovat seitsemän tehtävää, joilla näitä ominaisuuksia voi harjoitella. Paikalla olleet sometulaiset kokeilivat jo näitä tehtäviä, mutta aikaa oli selvästi aivan liian vähän. Tehtävät ovat kuitenkin avoimia ajasta ja paikasta riippumattomia, joten ne voi tehdä koska vain. Esimerkiksi juuri nyt :-)

Alkuperäisessä esityksessä tehtävään toivat lisää haastavuutta  QR-koodit tehtäväsivujen linkkeinä.

1. Luovuus

Tehtävä:

Tehtävänä on luoda mielessä uusi idea, ajatus tai jotain muuta, joka täyttää alla olevan määrittelyn. Tulos merkitään muistiin halutulla tavalla.
Luovuus on vapauteen ja älykkyyteen liittyvä kyky nähdä uusia asiayhteyksiä (assosiaatioita), kehittää epätavallisia ideoita, käsitteitä, tekniikoita ja intuitiota sekä etääntyä tavanomaisista ajatusradoista.
Luovan ihmisen tuntomerkkeinä on pidetty muiden muassa seuraavia ominaisuuksia: elämän tarjoamien mahdollisuuksien maksimointi, joustavuus ja ennakkoluulottomuus, riskinottokyky, vapauden etsiminen ja rajojen rikkominen. Myös kokeileminen, ilmaisukyky, omaperäisyys, verbaalinen sujuvuus, hyvä mielikuvitus, estetiikan taju, kyky ajatella vertauskuvin, reflektio eli oman toiminnan pohtiminen, vastuullisuus, itsekuri, joustavuus päätöksenteossa, itsenäinen arvostelukyky, kyky käsitellä uusia asioita ja taito löytää järjestys kaaoksesta ovat luovuuden tuntomerkkejä.
Lähde: Wikipedia: Luovuus

2. Kokeileminen



Tehtävä:

Kokeile edellisen tähden ideaa tms. jollain sellaisella tavalla, jota et ole ennen kokeillut. Jos se ei ole mahdollista, luo uusi idea. Jos mahdollista, tallenna tuotos. Sen ei tarvitse olla valmis.

3. Yhteistyö


Tekijä: Harald Kreutzer Creative Commons Nimeä-Tarttuva 3.0 Muokkaamaton

Tehtävä:

Etsi ympäriltäsi tai verkosta kaksi ihmistä, jotka haluavat luoda ryhmän kanssasi. Keksikää ryhmällenne nimi.

4. Infonomia


Tekijä: Vostok-ice-core-petit.png: NOAA derivative work: Autopilot (talk)

Tehtävä:

Etsikää yhdessä luoviin ideoihinne liittyvää relevanttia informaatiota ja arvioikaa sitä. Kirjatkaa sopimallanne tavalla.
Tehtävä:

Älkää antako periksi vaan tehkää tehtävä valmiiksi niin pitkälle, kuin se on tässä yhteydessä mahdollista!

6. Poisoppiminen

Tehtävä:

Tapahtuiko tähän mennessä poisoppimista alla olevan määritelmän mukaisesti? Kirjatkaa ylös kokemukset haluamallanne tavalla.
Poisoppiminen tarkoittaa konstruktivistisen teorian mukaista vanhan tiedon poistamista uuden tiedon tieltä. Kaikilla oppijoilla on olemassaolevia ennakkokäsityksiä mistä tahansa opittavasta aiheesta. Jotta opiskelun jälkeen uusi, tarkempi ja monimutkaisempi ymmärrys todella tulisi käyttöön, on vanha, väärä tai yksinkertaistava ymmärrys poisopittava. Puhutaan myös käsitteellisestä muutoksesta, jossa olemassaoleva käsite muutetaan opitun uuden tiedon mukaiseksi (akkommodaatio), sekä siirtovaikutuksesta, eli opitun uuden tiedon siirtymisestä käytäntöön.
Lähde: Wikipedia: Poisoppiminen

7. Jakaminen 


Sharing is Caring
Tekijä:  krissen Kristian Niemi Attribution-ShareAlike 2.0 Generic (CC BY-SA 2.0)


Tehtävä:

Olemme saapuneet perille ja on aika jakaa saavutukset koko maailman kanssa. Yhdessä teemme paremman ja rajattoman maailman, jossa kaikki olemme veljiä ja siskoja. Näkymätön oppiminen on muuttunut näkyväksi!

Viimeinen tehtävä: Tehdään jakaminen Wikiopistoon, jossa kaikki pääsevät nauttimaan tuloksista. Samasta paikasta löytyvät myös linkit kaikkiin tehtäviin.

Lopuksi

Toivon, että viette tuloksia Wikiopistoon tälle sivulle "Tulokset"-otsikon alle. Sieltä ne ovat helposti löydettävissä ja olemme yhdessä rakentamassa tulevaisuuden Suomea ja maailmaa.

Pauliina Mäkelä ehti ensimmäisenä vastaamaan Iisakki poikansa (6 v) kanssa, vaikka he osallistuivatkin virtuaalisesti. Myös muiden ryhmien vastauksia löytyy edellä mainitulta Wikiopiston sivulta. Edelleen voi vastata :-)

Ohjelman päättymisen jälkeen palasimme Otavan opistolle ja keskustelu jatkui intensiivisenä. Miesten saunassa oli todella kiihkeä keskustelu. John Moravec oli ensimmäistä kertaa saunassa ja meikäläinen jäi toiseksi saunomisessa. 

Nyt jäi todella paljon tärkeitä asioita ja ihmisiä mainitsematta, mutta palaan niihin seuraavissa blogikirjoituksissani. Nyt kirjoitin vasta omasta osuudestani.