keskiviikko 3. huhtikuuta 2013

Aikamatka oppimisen ja koulun tulevaisuuteen

Yksityiskohta muokattuna Janne Nissisen @nandulaatti tekemästä seminaarilakanasta

Minulla on ollut etuoikeus osallistua jo muutaman kuukauden Otavan opiston järjestämään pajaan AIKAMATKA OPPIMISEN JA KOULUN TULEVAISUUTEEN vetäjänä yhdessä +Pekka Ihanainen kanssa. Oppimisen ja koulun tulevaisuuden pohtiminen on todella ajankohtaista. Oppiminen on ehkä suurimmassa murroksessaan koko ihmiskunnan historiassa. Pystyykö koulu vastaamaan siihen kohdistuviin haasteisiin, ja mitä asian suhteen voitaisiin tehdä. Näitä kysymyksiä lähestyttiin myös Espoon oppimisympäristöjen vastuualueen ja tieto- ja viestintätekniikan kouluttajien koulutussuunnittelun seminaarissa M/S Silja Symphony:lla 11.3.2013 - 13.3.2013, jossa asiaa pyrittiin lähestymään uuden OPS:in (2016) näkökulmasta. Fiilis oli mahtava, kuten tästä Jannen viserryksestä voi päätellä:


Osallistuin myös IT-kouluttajien kevätseminaariin (tästä linkistä löytyy linkkejä oivallisiin blogikirjoituksiin ja kuviin seminaarista) "Sosiaalisen median pedagogiikka ja oppimisen uudet haasteet" 22.3.2013 - 23.3.2013 Hotelli Virussa, jossa pidin yhdessä +Tarmo Toikkanen kanssa esityksen Raspberry Pi:sta, joka liittyy myös omalla tavallaan tähän samaan oppimisen ja koulun tulevaisuuden pohdintaan. Esityksemme kuvasti hienosti aikaamme, sillä minä olin paikan päällä ja Tarmo veti oman osuutensa etänä Suomesta. Alla oman osuuteni esityksen diat. Yritän seuraavaksi saattaa näitä eri asioita yhteen.



Seitsemän lähestymistapaa oppimisen tulevaisuuteen

Otavan opiston aikamatkalla oppimisen ja koulun tulevaisuuteen lähestymme sitä seitsemästä vähän eri näkökulmasta, jotka valikoituivat ryhmän osanottajien näkemyksistä ja lähtökohdista. Jokaisella näkökulmalla on oma sivunsa LeMill:ssä, jonne on tarkoitus pikku hiljaa rakentaa lisää materiaalia. Kaikki ovat tervetulleita osallistumaan tähän tulevaisuuden rakentamisen työhön. 


1. Luottamus, keskustelu ja kollaasi (Otsikot toimivat linkkeinä vastaaville LeMill-sivuille)


Taustalta löytyy Pekka Ihanaisen ajatukset siitä, mihin voisi kiteyttää tulevaisuuden oppimisen. Luovutaan oppimisen kotrolloimisesta, ja hän kysyykin, minkälainen voisi olla luottamuskoulu? 

Oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa, ja siksi keskustelun merkitys on niin tärkeä tulevaisuudenkin koulussa. 

Kollaasissa toisiinsa näennäisesti riippumattomat osat muodostavatkin käyttäjilleen juuri sillä hetkellä mielekkään kokonaisuuden. Kollaasikoulu voisi todellakin olla tulevaisuuden koulu. Työelämässä tätä jo tapahtuu monessa paikassa. Tarvitaan tilaa luovuudelle ja "hulluille" kokeiluille.

2. Vertaisten kanssa kasvaminen


Tämän idean takana on +Irmeli Aro. LeMill sivulla asiaa avataan näin: 
Eri roolit ja tyylit oppijana ja vertaistukijana, kyky ja halu paikata rooleja ja toimia toiselle proteesina, taito osata tarttua proteesiin, tarinoita tapakulttuurin muuttamisesta, parantava oppiminen 
Oppiminen nähdään parantavana asiana, jossa voidaan pyytää apua ja auttaa toisia. Tällaisessa koulussa ei kukaan jää osattomaksi.

3. Yksilö, ryhmä ja verkosto


Tällä sivulla ei ole vielä paljoa tekstiä, mutta sinne rakentuu sisältöä ainakin konnektivismin näkökulmasta.

4. Oppilaslähtöisen opiskelun mahdollistaminen


Tämän sivun taustalta löytyy Marko Koskinen, joka on myös Feeniks-koulun, Suomen ensimmäisen oppivelvollisille suunnatun nettipohjaisen peruskoulun vaikuttajia. Sivulla lähdetään avaamaan oppimisen tulevaisuuden esteitä koulun rakenteisiin liittyvien kysymysten kautta:

Miksi oppilaat jaotellaan opiskelemaan ikäryhmittäin, jolloin syntyy pakotettuja sosiaalisia ympäristöjä?

Miksi oppilaat eivät pääse vaikuttamaan siihen, kuka heitä opettaa?

Miksi oppilaita arvioidaan numeroilla, jolloin oppimiselle itselleen ei anneta arvoa, vaan siitä tulee suoritettava hyödyke?

Miksi oppilaat pannaan ainakin kymmeneksi vuodeksi täysin autoritääriseen järjestelmään?

Miksi oppiminen perustuu opetussuunnitelmiin, kun ei voida tietää, mikä tieto tai taito on toista tärkeämpi tulevaisuudessa?

Ratkaisuksi etsitään demokraattista, oppilaslähtöistä koulua, joka ehkä voisi ratkaista nämä ongelmat.

5. Leikki ja pelillistäminen


Tämän sivun ideoijana on +jesse soininen. Leikillä ja pelillä tulee olemaan vielä hyvin tärkeä osuus tulevaisuuden oppimisessa. Tarmo Toikkasen mukaan "Koulu on jo peli". Koska koulu on jo peli, tulisi Tarmon mukaan 
pelitutkimuksen(kin) tuloksiin parantaa koululuokan toimintatapoja, jotta oppijoiden motivaatio, emotionaalinen tila, hyvinvointi ja lopulta myös oppimistulokset paranevat.

6. Näkymätön oppiminen


Tämän idean takana ovat +John Moravec ja +Cristóbal Cobo. Näkymättömästä oppimisesta löytyy paljon tietoa Wikiopistosta ja myös tähän blogiin olen kirjoittanut monta blogikirjoitusta asiaan liittyen. Tiivistettynä voisi näkymättömästä oppimisesta sanoa: Se ei ole valmis vastaus kysymyksiin, vaan jatkuvasti kehityksen ja muutoksen alla oleva pyrkimys vastata tulevaisuuden haasteisiin. Siksi sitä kutsutaankin protoparadigmaksi, joka on jatkuvassa beta-tilassa. Tärkeintä on etsiä vastauksia siihen kysymykseen, kuinka koulu voi vastata 3.0 yhteiskunnan haasteeseen. Tällä hetkellä koulu elää vielä 1.0 vaihetta, joten kiire on...

7. Itsen muotoilu


Tämän idean takana on +Brent Cameron. Itsen muotoilussa lähdetään oppijasta itsestään, hänen oman sisäisen muotoilunsa löytämisestä. Siksi oppijoiden itsetuntemuksen ja lahjojen löytämistä tuetaan niin, että oppijat itse ovat oman oppimisensa auktoritettejä. Oppiminen tapahtuu oppijan omaan tahtiin eikä ikävuosittain jaetuissa luokkahuoneissa. Tällaisessa oppimisessa ollaan jo aika lähellä +Mihaly Csikszentmihalyiautotelisen oppimisen ihanteita.


TVT-kouluttajien laivaseminaari 11.3. - 13.3.2013


TVT-kouluttajien laivaseminaarissa suunniteltiin tulevaisuutta tulevan OPS:in (LUONNOS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIKSI 2014 (sisällysluettelo ja luvut 1-5)
14.11.2012) viitekehyksessä. Sen saa ladattua täältä (PDF)

Esittelen seuraavaksi joitakin esimerkkejä seminaarilla tehdyistä töistä vähän omasta näkökulmastani...

Seminaarin aluksi pohdittiin edelläkävijyyttä. Tässä yhden ryhmän, jossa olin itsekin mukana ajatuksia asiaan liittyen:

KOULU -> OPPIMINEN


Koulu ajattelusta tulisi siirtyä ajattelemaan oppimista. Ryhmässä mietimme, millä asioilla muutos voitaisiin ehkä saada aikaiseksi.

Toimintakulttuurin muutos

Jotta muutos olisi mahdollinen, tarvitaan toimintakulttuurin muutosta kohti oppilaskeskeisempää ja jakamiseen perutuvaa toimintaa.

Muutosagentit

Tarvitaan muutosagentteja, jotka vaikuttavat koulujen tasolla ja vievät uusia ajatuksia ja toimintatapoja eteen päin. Voisivatko TVT-kouluttajat olla näitä muutosagentteja? 

Personoitu oppiminen

Oppimisesta tulisi siirtyä kohti personoitua oppimista, jossa jokaiselle oppijalle räätälöidään juuri hänelle sopivaa oppimista. Oppimisen rajat häviävät. Oppimista voi ja tapahtuu missä vain. 

Työn ja oppimisen välisen rajan häivyttäminen

Oppiminen liittyy jo koulussa työhön ja ympäröivään yhteiskuntaan. Toisaalta myös työpaikoilla oppiminen jatkuu.

Verkostoituminen

Sekä oppilaiden että opettajien verkoistutumisen merkitys tulee kasvamaan. Sille pitää luoda edellytyksiä toimia. Toisaalta koulun pitää myös verkostoitua enemmän yhteiskunnan ja työelämän kanssa.

Oppiainepainotteisuudesta luopuminen

Oppiainepainotteisuudesta siirrytään OPS:in periaatteiden toteuttamiseen. Oppiaineiden rajat hämärtyvät ja häviävät olemasta. Siirrytään kohti projekti- ja ilmiöpohjaista oppimista.

Virheiden salliminen

Virheistä ei sakoteta, vaan niitä pidetään oppimisen edellytyksinä, jotka otetaan avokäsin vastaan.

Avoin demokratia

Jo koulussa opitaan aktiiviseen toimimiseen yhteiskunnassa. 

Luovaa välineistön käyttöä

- "Vehkeet tarpeeseen ja omat vehkeet" BYOD OK 


Tässä toisen ryhmän näkemys samasta asiasta:

MR EDELLÄKÄVIJÄ




MR EDELLÄKÄVIJÄ ON

Muuntautuva

Kehittyvä

Oppii uutta

Soveltamiskyky

Kiinnostunut, innostava

Monimedialukutaito

Ei rajoitu lokeroihin

Tutkiva ote

Uskaltaa kokeilla uutta ja epäonnistua

Visio tulevasta

Seuraa aikaansa

Verkostoitunut

jne.


YHDEN RYHMÄN TOTEUTUSEHDOTUS



HUOMIOITA UUDESTA OPS:STA 

LUONNOS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIKSI 2014 (sisällysluettelo ja luvut 1-5)14.11.2012


Opetussuunnitelman perusteiden uudistamisella halutaan vastata voimakkaasti muuttuvan toimintaympäristön haasteisiin. Uudistustyössä otetaan huomioon globalisoituminen, ympäristöön ja ilmastoon liittyvät kysymykset teknologinen, erityisesti tieto- ja viestintätekniikan ja verkkoympäristöjen kehitys, tiedon määrän lisääntyminen, tiedon ja työn luonteen muutos sekä yhteiskunnan kulttuurisen, kielellisen ja katsomuksellisen monimuotoisuuden kasvu. (OPS 2014, 1.)
Opetussuunnitelman perustamisen uudistamisella halutaan siis vastata muuttuvan yhteiskunnan haasteeseen ja TVT:llä tuntuu tässä olevan tärkeä osuus. 


Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmasssa määrin työskennellään tiedon kanssa ja työ perustuu sekä yhdessä tekemiseen ja verkostoissa toimimiseen että teknologian hallintaan. Tällöin tarvitaan itseohjautuvuutta ja yhteisvastuuta sekä entistä enemmän vuorovaikutuksen ja oppimisen taitoja, ajattelua, ongelmanratkaisua, soveltamista ja luovuutta. (OPS 2014, 1.)
Miten koulu vastaa tähän haasteeseen: lisää ongelmanratkaisua, soveltamista ja luovuutta?


Uudistuksen ytimessä on toimintakulttuurin ja pedagogiikan kehittäminen (OPS 2014, 1).
Hienoa, että myös OPS:ssa nostetaan esille toimintakulttuurin kehittäminen. Tosin se tuskin riittää... tarvitaan toimintakulttuurin muuttamista!

Jokainen lapsi on ainutlaatuinen. Jokaisella lapsella on oikeus kasvaa täyteen mittaansa ihmisenä ja yhteiskunnan jäsenenä. (OPS 2014, 5.)
Miten turvataan yksilöllinen oppimispolku? Tässä nousee esille Oppilaslähtöisen opiskelun mahdollistaminen -kohdassa esitetyt kysymykset.

Perusopetus edistää avointa demokratiaa ja aktiivista toimijuutta kansalaisyhteiskunnassa (OPS 2014, 6).
Tämäkin edellyttää TVT-taitoja. Nyky-yhteiskunnassa aktiivinen toimijuus on tuskin muuten mahdollista. 


Tieto on moniulotteista ja suurelta osin jatkuvasti muuttuvaa. Se syntyy entistä enemmän verkostoissa ja sosaalisessa vuorovaikutuksessa. (OPS 2014, 11.)
Miten tämä on mahdollista ilman verkostoitumista? Meille Sometulaisille tämä on itsestään selvyys! 


Osaamisen kehittämisessä tarvitaan oppiaineiden välistä yhteistyötä ja tiedonalarajojen ylittämistä. Oppilaiden mahdollisuus työskennellä yhdessä ja yksin itselleen merkityksellisten kysymysten ratkaisemiseksi on välttämätöntä. Koulu on yhteisö, jossa oppiminen perustuu eri-ikäisten ihmisten vuorovaikutukseen. (OPS 2014, 11.)
OPS:sta siis löytyy monia niistä asioista, joita tässäkin kirjoituksessa on mainittu oppimisen ja koulun tulevaisuutta pohdittaessa. Oppiaineiden välisten rajojen rikkominen, oppilaille itselleen merkityksellisten asioiden opiskeleminen, yhteisöllisyys ja ikärajoista riippumaton opiskelu. Vähän tulkitsemalla kaikki nuo löytyy tuosta edellisestä lainauksesta.

Luovuuden vahvistaminen edellyttää, että oppilas voi käyttää oppimisessaan kuvittelukykyään ja oppii näkemään ennakkoluulottomasti arjen tilanteissa vaihtoehtoja. Leikit, pelit ja toiminnalliset työtavat edistävät luovaa ajattelua ja oppimisen iloa. Vähitellen oppilaan valmiudet systeemiseen ajatteluun kehittyvät eli hän oppii näkemään asioiden väliset vuorovaikutussuhteet ja keskinäiset yhteydet. Tämä edellyttää oppiainerajat ylittävää työskentelyä. (OPS 2014, 12.)
Systeeminen ajattelu tuodaan esille myös Näkymättömässä oppimisessa. Samoin tuodaan tässä esille leikit, pelit (Leikki ja pelillistäminen) ja toiminnalliset työtavat sekä oppiainerajat ylittävä työskentely.


Koulussa tunnistetaan oppimisen moninaisuus ja käytetään suunnitelmallisesti toiminnallisuutta, taiteen eri ilmaisukeinoja, erilaisia oppimisympäristöjä ja yhteistyötä lähiyhteisöjen kanssa. Työskentelyssä hyödynnetään tieto- ja viestinteknologian sekä verkkoympäristöjen mahdollisuuksia opiskelun, ajattelun, luovuuden , yhteistyön ja vuorovaikutuksen rikastamiseen. 
Oppilaiden vapaa-ajalla tapahtuva oppiminen otetaan huomioon ja liitetään se viisaasti koulutyöhön. (OPS 2014, 18.)
Viisaasti todella kannattaa toimia ja ottaa huomioon myös sekä non-formaalit että informaalit oppimisen muodot.

Oppimisen edistämiseksi ja tukemiseksi otetaan käyttöön uusimpia teknologioita ja sovelletaan niitä tarkoituksenmukaisella tavalla jokapäiväiseen opetukseen ja oppimiseen. Myös oppilaiden omia välineitä voidaan käyttää oppimisen tukena. (OPS 2014, 23.)
BYOD! 


Yhteisöllisen työskentelyn taitojen vahvistamiseksi käytetään sosiaalista mediaa ja muita yhteisöllisiä toimintatapoja kehittäviä verkkopalveluja (OPS 2014, 25.)
Ja mainitaan siellä lopuksi toiseksi viimeisellä sivulla jopa sosiaalinen mediakin... Hienoa! 


Lopuksi

Tulevaisuuden oppiminen ja koulu ovat tällä hetkellä monien mielessä ja huulilla. Me luomme tulevaisuutta joka päivä niillä ratkaisuilla, joita teemme. Tärkeitä ovat myös ne ajatukset ja sanat, joita asiaan liittyen syntyy. Tehdään viisaita ratkaisuja ja luodaan parempi maailma! 

Tieto- ja viestintätekniikkaa tullaan tarvitsemaan osana tätä suurta muutosta. Yksi taloudellinen vaihtoehto voisi olla Raspberry Pi, joka toimii mielestäni erinomaisesti pedagogisena välineenä. Sen avulla olisi mahdollista turvata kaikissa Suomen kouluissa jokaiselle oppilaalle oma tietokone. Sen saa melkein koulukirjan hinnalla (Enemmän ominaisuuksia olevalla B-mallilla näytti tänään olevan hintaa 35 U$).

Keskustelu aikamatkalla oppimisen ja koulun tulevaisuuteen jatkuu kiihkeänä. Perjantaina 5.4. klo 16.00-20.00 on aiheena: "Keskustelua ja kokemustenvaihtoa yhteisistä aiheista". Osoite on: Otavan opiston tilat Annankatu 9, Helsinki tai sitten verkossa: http://otavanopisto.adobeconnect.com/apaja_aikamatka

Kurssille pääsee ilmoittautumaan täällä: