Scratch, flow ja näkymätön oppiminen

Johdanto

Pääsin tänä aamuna suihkussa aamu-joogan jälkeen inspiraation tilaan tehtyäni edellisenä iltana materiaaleja Kuumapop:in Scratch-pajaa varten. Olin jo aikaisemmin visioinut pajan ja "Näkymättömän oppimisen seitsemän tähden" välistä vuorovaikutusta. Nyt tähän yhdistyy kolme periaatetta, joiden kautta olen ehkä mukana luomassa tulevaisuuden oppimista. Aikamatka oppimisen tulevaisuuteen käynnistyi uudelleen.

Nämä periaatteet ovat:

1. Oppijan oman oppimisensa omistaminen
2. Flow
3. Näkymätön oppiminen  

Näkymättömän oppimisen seitsemän tähteä ovat:

1. Luovuus
2. Kokeileminen
3. Yhteistyö
4. Infonomia
5. Omistautuminen
6. Poisoppiminen
7. Jakaminen

Tulevaisuuden oppimisen periaatteita

Tässä aamuinspiraatiossa syntyneet kolme periaatetta oman näkemykseni mukaiseen tulevaisuuden oppimiseen, jotka saattavat vielä muuttua monta kertaa matkan varrella. 

Oppijan oman oppimisensa omistaminen

Tällä tarkoitan sitä, että oppija oppii omista lähtökohdistaan ja mielenkiinnon kohteistaan lähtien. Ei siis ylhäältä määrättyjen suunnitelmien ja sopimusten mukaisesti.

Flow

Flow on ollut monessa kehitelemässäni ideassa mukana yhtenä taustateorioista jo gradustani (2005) lähtien. Tämä Mihály Csíkszentmihályi:n optimaalisen tilan psykologinen tarkastelu auttaa meitä ymmärtämään luovia prosesseja ja ihmisen erityislaatuisuutta. Flow-tila on se tila, jossa tehtävä itsessään on niin motivoiva, ettei ulkoisia motivaattoreita enää tarvita. Ajan kulumista ei enää huomaa, ja jopa nälkä ja jano unohtuvat. Tämä on luoville ihmisille tuttu tila, jolloin ne parhaimmat tuotokset syntyvät kuin itsestään. Luovuus ei kuitenkaan rajoitu taiteisiin, vaan voi yhtä hyvin esiintyä missä hyvänsä inhimillisessä toiminnossa, jossa tähän tilaan päästään. Mielestäni tämä tila on optimaalinen myös oppimisen kannalta. Siksi haluan myös sen nostaa esille tässä yhteydessä.

Näkymätön oppiminen

Olen kirjoittanut näkymättömästä oppimisesta aika monta blogikirjoitusta ja myös rakentanut Wikiopistoon materiaaleja asiaan liittyen. Näkymättömän oppimisen ideoiden takaa löytyvät Cristóbal Cobo ja John Moravec, jotka myös kirjoittivat tärkeimäpänä lähteenäni toimineen kirjan Aprendizaje Invisible, joka on ilmaiseksi ladattavissa edellisestä linkistä löydettävältä sivulta. Näkymättömällä oppimisella tarkoitetaan sitä oppimista, jota ei formaaleissa ympäristöissä käytetä tietoisesti oppimisen keinona. Silti siinä tapahtuu luultavasti suurin osa oppimisesta. Lainaan omaa aikaisempaa blogikirjoitustani asiaan liittyen:

Näkymättömän oppimisen taustalta löytyy hiljainen tieto (tacit knowledge), Michael Polanyin kehittämä käsite, joka oli oman pro gradu -tutkielmani ANAMNESIS - Kohti ”uutta” oppimisen teoriaa - Rekonstruktiivisen oppimisen malli yksi avainsanoista ja tärkeimmistä taustateorioista. Kaikkea sitä, mitä opitaan, ei välttämättä havaita formaalissa oppimisessa oppimiseksi. Se jää näkymättömäksi, piilotetuksi opetussuunnitelmaksi.

Miten saadaan näkymätön oppiminen mukaan tulevaisuuden oppimiseen tiedostaen sen merkitys ja voima?

Näkymättömän oppimisen seitsemän tähteä 

Tämä idea syntyi yhdistämällä Cristóbal Cóbon Prezi-esityksessä Näkymättömän oppimisen kuuteen voimaideaan yksi eli jakaminen samalla kuvastamaan Otavan seitsemää tähteä. Rakensin näistä interaktiivisen Prezi-esityksen Sometu:n 5-vuotisjuhliin 16.11.2012, jolla pyrin saamaan nämä ideat konkretisoitumaan. Tässä esitys:

Konkretisoiminen osoittautui näillä ohjeilla yllättävän hankalaksi. Olisi vaadittu paljon enemmän aikaa, sillä luova prosessi tarvitsee tilaa ja vapautta. Ensi keskiviikkona 9.10.2013 Kuumapop:ssa yritämme uudestaan uusin keinoin ja kypsynein ideoin. Ihana seikkailu jälleen edessä!

Luovuus

Sir Ken Robinson on tehnyt mahtavaa työtä korostaessaan luovuuden merkitystä ja puuttuessaan nykyisen koulujärjestelmän puutteisiin luovuuden tukemisessa. Luovuus on myös ensimmäisenä näkymättömän oppimisen tähdistä. Tämä tulee ottaa huomioon kaikessa toiminnassa tulevaisuuden oppimista visioitaessa. 

Tämä tulee täyttymään Kuumapop:ssa. Siitä olen varma.

Wikiopistosta löytyy edelleen tehtävä tähän liittyen.

Kokeileminen

Uskallus tehdä jotain sellaista, mitä aikaisemmin ei ole tehnyt. Olla epämukavuusalueella epäonnistumista pelkäämättä. Virheet ovatkin parhaita opettajia.

Myös tämä kohta täytetään Kuumapop:ssa ehdottomasti.

Wikiopistosta löytyy tehtävä myös tähän liittyen.

Yhteistyö

Yhteistyön merkitystä ei voi liikaa korostaa. Yhteistyö ennalta tuntemattomien ja ehkä myös eri ammatteja edustavien ihmisten kanssa on tulevaisuuden taidoista tärkeimpiä. 

Kuumapop:ssa tähän tullaan ainakin kannustamaan ehkä jopa pakottamaan (leikillisesti).

Wikiopistosta löytyy tehtävä myös tähän.

Infonomia

Tällä sanahirviöllä tarkoitan oikeanlaisen, luotettavan ja adekvaatin informaation löytämistä tietotulvasta.

Kuumapop:ssa tämä saattaa tulla kyseeseen, mutta ei varmasti. Uuden ympäristön oppimiseen vievä aika rajoittaa tämän tavoitteen saavuttamista.

Wikiopistosta löytyy tietysti myös tähän harjoitus.

Omistautuminen

Taitojen oppiminen vaatii omistautumista. Tulevaisuudessa taitojen merkitys tuskin tulee vähentymään. Voi olla jopa päinvastoin. Taitojen oppiminen vaatii aikaa ja motivaatiota. Parhaimmillaan tähän tavoitteeseen päästään flow-tilassa. 

Pidin Scratch-kurssin Espoolaisille opettajille TVT-koulutuksena viime keskiviikkona 2.10.2013, jossa jo osittain sovelsin tässäkin esitettyjä periaatteita. Välillä opettajat olivat hiiren hiljaa keskittyneinä ja välillä taas nauroivat täyteen ääneen. Tuo lupasi hyvää ja ehkä pannaan vielä paremmaksi Kuumapop:ssa. 

Tähänkin löytyy tietysti harjoitus Wikiopistosta.

Poisoppiminen

Jo tällä hetkellä tämä taito on tärkeä. Koko ajan tulee uudenlaisia sovelluksia ja vanhat päivittyvät uudenlaisiksi. Täytyy pystyä koko ajan poisoppimaan toimintatapoja ja -ympäristöjä kiihtyvään vauhtiin. Tämä on tärkeä tulevaisuuden oppimisen taito.

Kuumapop:ssa luultavasti osallistuvat joutuvat heti epämukavuusalueelle, sillä asiat tulevat tapahtumaan ehkä hyvinkin oudolla tavalla. Joka odottaa perinteistä opettamista, tulee pettymään.

Ja tietysti tähänkin löytyy harjoitus Wikiopistosta.

Jakaminen

Viimeisimpänä, vaan ei vähäisimpänä, tulee jakaminen. Sharing is caring! Kun tämä toteutuu koko maailmassa, pääsemme aivan toisenlaiseen yhteiskuntaan. Suuria muutoksia on tulossa joka tapauksessa, mutta jos ryhdymme muuttumaan jo nyt, tapahtuvat muutokset pehmeämmin ja sulavammin. Kouluista on hyvä aloittaa, sillä sieltä tämä rakkauden viesti leviää kaikkialle. 

Kuumapop:ssa jakaminen tulee olemaan osa kaikkea tekemistä. 

Tähänkin tietty löytyy harjoitus Wikiopistossa.

Scratch

CC-BY-SA https://en.wikipedia.org/wiki/File:Scratch_cat_large.png

Scratch joutuu Kuumapop:ssa koville, mutta luotan siihen lujasti. Pitäessäni kurssia Espoolaisille opettajille huomasin ilokseni, että pystyimme käyttämään sitä ongelmitta lataamatta sovellusta koneelle. Käytimme selaimen versiota hyväksemme osoitteessa http://scratch.mit.edu/ . Tehtävät pystyi lataamaan sinne ja tallentamaan ne koneelle edes kirjautumatta palveluun. Tietysti tämän ilmaisen sovelluksen lataaminen koneille voi olla ihan järkevä juttu. 

Scratch ja oppijan oman oppimisensa omistaminen

Miten Scratch vastaa tähän aamuinspiraationi tavoitteeseen? Pyrkimyksenä on, että oppija rakentaisi oman oppimisympäristönsä Scratch työvälineenä juuri siihen oppimissisältöön, joka hänelle on relevanttia. Jos tämä onnistuu, ollaan tiellä oikeaan suuntaan tämän tavoitteen kannalta.

Scratch ja Flow

Flow-tilaan ei voi pakottaa, mutta sille voi luoda edellytyksiä. Tärkeätä on myös pyrkiä kaatamaan niitä esteitä, jotka ehkäisevät flow-tilaan pääsemistä. Näitä ovat varmaankin erilaiset rajoitukset juuri silloin, kun pääsee vauhtiin. Scratch on ainakin itselleni antanut monia flow-tilanteita, joissa on joutunut pakottamaan itsensä lopettamaan, että saisi nukutuksi tarpeeksi. 

Scratch ja näkymätön oppiminen

Tavoitteena ei ole oppia käyttämään Scratch:iä, vaan etsiä uusia tapoja oppia. Scratch opitaan siinä sivussa näkymättömän hiljaisen tiedon kautta. Tai sitten juuri toisin päin... Opettaja tekee itsensä tarpeettomaksi ja oppijasta tuleekin opettaja. Kaikki on kuitenkin avointa ja mitä vaan voi tapahtua... Jännittävää!

Tekijänoikeudet luovuuden ja innovaation esteinä

Wikipedian artikkelissa, History of copyright law, kerrotaan tekijänoikeuksien historiasta. Historian tuntemus on tärkeää, sillä se auttaa näkemään mistä myös nykyinen tekijänoikeuslainsäädäntö pyrkii löytämään oikeutuksensa.

Isossa-Britanniassa jo vuonna 1662 Kaarle II Englannin, Skotlannin ja Irlannin kuningas oli huolissaan säätelemättömästä kirjojen kopioimisesta ja käytti kuninkaan oikeutta asettaen 1662 lisenssilain, joka vakiinnutti rekisterin kirjoista, joilla oli lisenssi ja vaati antamaan kopion tallennettavaksi. Tästä laista hyötyivät kirjanpainajat.

Kuitenkin vasta The Statute of Anne vuodelta 1709 oli ensimmäinen todellinen tekijänoikeuslaki. Se antoi tekijälle oikeudet 14 vuoden määräajaksi, jonka jälkeen tekijänoikeus päättyi. Jos tekijä oli elossa vielä tällöin, saattoi tekijänoikeus jatkua vielä toiset 14 vuotta. Bernin yleissopimus 9. syyskuuta 1886 määräsi tekijänoikeussuojan laajuuden ja on edelleen voimassa tänäkin päivänä.

Verrattuna vuoden 1662 lisenssilakiin, The Statute of Anne ensimmäisenä myönsi tekijöille yksinoikeuden teoksiinsa. Se myös suojaa painetun teoksen kuluttajia varmistamalla, että kustantamot eivät voineet valvoa niiden käyttöä myynnin jälkeen.

1900-luvulla alkoi kuitenkin tapahtua kummia. Lyhyessä ajassa tekijänoikeuksien kestot ovat lisääntynyt huimaa vauhtia niin, että ne kestävät jopa 95 vuotta tekijän kuoleman jälkeen. Tarmo Toikkanen kysyykin hyvin oivaltavassa esityksessään: “Kuinka paljon tekijä hyötyy 95-vuotta kuolemansa jälkeen siitä, ettei kukaan edelleenkään saa tehdä mitään hänen teokselleen.”

Remiksaus eli uuden tekeminen vanhoja aineksia uudelleen käsittelemällä ja yhdistelemällä on nykyaikana helppoa ja yleistä. Kuitenkin tekijänoikeudet aiheuttavat koko ajan ongelmia tämän luovan toiminnan kanssa. Hyvänä esimerkkinä Tarmon esityksessä otetaan Walt Disney ja sen mediataloa, joka on remiksannut vanhoja kansansatuja, kuten Grimmin veljesten sadut, mutta kukaan ei saa enää tehdä niistä remiksauksia vapaasti.

Ihmisen kaikki tieto ja kulttuuri ovat kuitenkin syntyneet juuri rakentamalla ja yhdistelemällä vanhoja aineksia uusiin. Jos tekijänoikeudet hankaloittavat tai jopa estävät tätä toimintaa, ne myös ovat luovuuden ja innovaation esteinä. Tekijänoikeuksien tarkoituksena oli tukea ja kannustaa luovuuteen, mutta nykyisessä tilanteessa uhkaa käydä juuri päinvastoin.

Creative Commons antaa uuden näkökulman tekijänoikeuteen. Tekijä voi itse määrittää tekijänoikeuksien laajuuden. CC pyrkii edistämään luovan työn tuotteiden leviämistä, ja ajaa luovuuden ja innovaation edistämisen asiaa puhtain paperein ilman oman hyödyn tavoittelua.

Tekijä voi määrittää sen, saako hänen teostaan käyttää kaupalliseen toimintaan ja saako hänen teostaan vuokrata. Tekijä voi myös määrätä sen, että teoksesta syntyneitä tuotoksia tulee jakaa tuotoksen samalla lisenssillä.

Miten tekijä sitten hyötyy tämän tyyppisestä lisenssistä? Tämän päivän maailmassa näkyvyys ja tunnettuvuus (maine) ovat päivä päivältä tärkeämpiä asioita. Jo nyt monet työnantajat maailmassa etsivät työntekijänsä käyttäen hyväkseen sosiaalista mediaa. LinkedIn on hyvä esimerkki tämäntyyppisiä mahdollisuuksia antavasta sosiaalisen median palvelusta. Tunnettuvuuden mukana tulee myös verkostuminen. Voi löytää ihmisiä eri puolilta maailmaa, jotka ovat samoista asioista kiinnostuneita ja valmiita yhteistyöhön.

Maiden välisten rajojen merkitys tulee koko ajan vähenemään ja olemme jo hyvin lähellä sitä tilannetta, jolloin edes kielitaito ei enää aseta samalla tavalla rajoitteita kuin ennen. Palvelut kääntävät tekstiä jo monista maailman kielistä.

Ahrash Bissell ja James Boyle artikkelissaan: “Towards a Global Learning Commons: ccLearn” tarkastelevat avoimuuden kehitystä tämän päivän Internetissä. Voisi odottaa, että avoimet oppimisen resurssit olisivat levinneet ja yleistyneet hyvin. Näin ei kuitenkaan ole käynyt. Wikipedia ja avoimen lähdekoodin ohjelmistot ovat jo luonnollinen osa verkostoituneen maailmamme todellisuutta. Open Educational Resources (OER) ovat edistyneet hyvin viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana, mutta ne eivät ole vielä saavuttaneet sitä näkyvyyttä ja kehittyneisyyttä, mitä olisi voinut odottaa.

Erityisesti alakouluissa ongelmana avoimien oppiresurssien yleistymisen leviämiseen ovat koulutuksen puute, tekninen tietämättömyys, suuri työn määrä ja opetussuunnitelmien vaatimukset, jotka tekevät kynnyksen avoimien oppimisen resurssien kokeilemiseen ja käyttöön korkeaksi. Lisäksi pelot, jotka liittyvät yksityisyyden menettämiseen ja tekijänoikeuslakien rikkomiseen korottavat tätä kynnystä OER:n käyttöön.

On hyvin outoa, että muutoksen tarvetta vähätellään. Opettajat eivät ole selvästikään tiedostaneet tilanteen vakavuutta. Muutos tulee kyllä joka tapauksessa tapahtumaan viimeistään silloin, kun ns. digitaalisten natiivien sukupolvi astuu estradille ja opettajan ammattiin. He ovat suurimmaksi osaksi tottuneita käyttämään, remiksaamaan ja jakamaan digitaalisia sisältöjä. Tällä sukupolvella tulee olemaan järisyttävä vaikutus koko kasvatuksen kenttään. Jos kuitenkin siirtyminen uuteen opetuksen ja oppimisen kulttuuriin alkaisi tapahtua jo nyt, luultavasti vältyttäisiin dramaattisilta muutoksilta ja koulu voisi helpommin sopeutua uuden ajan vaatimuksiin.

Suomessa ollaan jälleen uudistamassa Opetussuunnitelmien perusteita. Nyt olisi aivan erinomainen tilanne ottaa uuden ajan vaatimukset huomioon opetussuunnitelman laatimisessa. Tuntijakojen merkitys on tässä tilanteessa mielestäni toissijainen. Todellinen asiantuntijuus tulee vasta siinä vaiheessa, kun erikoistuminen tapahtuu. Opettajat helposti nousevat barrigaadeille puolustamaan oman oppiaineensa tuntimääriä, koska he ajattelevat, että juuri siinä voi olla opiskelijan tulevaisuuden avaimet. Kuitenkin tämän hetken maailmassa tarvitaan aivan uusia taitoja, taitoja opiskella, etsiä tietoja, yhdistää tietoja erilaisista lähteistä ja osata arvioida niiden luotettavuutta. Opiskelijan täytyy oppia ymmärtää tiedon jatkuva uudistuminen ja muokkautuminen. Opiskelijan täytyy oppia löytämään loputtomista tietomääristä juuri se, mikä hänelle on relevanttia. Tietojen ulkoa oppimisen merkitys on vähentynyt. Opiskelijan täytyy oppia toimimaan yhteistoiminnassa toisten oppilaiden kanssa ympäri maailmaa. Listaa voisi jatkaa vaikka kuinka…

Jos näitä uusia taitoja ei opeteta koulussa opiskelijoille, heidän mahdollisuutensa selviytyä tulevaisuuden maailmassa saattavat huonontua. Näin varsinkin niiden opiskelijoiden kanssa, joilla on heikoimmat lähtökohdat oppimiseen ja jotka tarvitsevat siinä eniten tukea. Suuri osa oppimisesta onneksi tapahtuu koulumaailman ulkopuolella, joten koulun merkitystä ei kannata myöskään yliarvioida. Jos kuitenkin halutaan säilyttää nykyisenlainen koulujärjestelmä edes osittain, täytyy koulun suhtautua vakavasti uuden ajan haasteisiin ja pyrkiä vastaamaan niihin muutenkin kuin juhlapuheissa.

Koulujen toiminta perustuu vielä hyvin pitkälle oppikirjojen sisältöihin. Niihin käytetään suuri osa koulun toimintaan tarkoitetuista varoista. Nämä sisällöt ovat tietysti tekijänoikeuksien alaisia ja niiden käyttöä kontrolloidaan tarkasti. Niillä ja avoimilla oppimisen resursseilla on hyvin vähän toistensa kanssa tekemistä. Voisiko joskus tulevaisuudessa ollakin niin, että jatkuvasti uudistuvat ja päivittyvät oppimisen resurssit olisivat verkossa kaikkien käytössä ilmaiseksi yhteiskunnan palveluna? Onneksi meillä on jo kirjastolaitos. Siinä meillä on olemassa oleva järjestelmä, joka toteuttaa avoimien oppimisen resurssien ideaa tosin vanhentuneilla menetelmillä.

Kohti vapaita ja avoimia oppimisen resursseja!