Heikki Hallantie ja Otto Romanowski Kesäloman alkaessa olen yleensä aina pari ensimmäistä viikkoa zombie-olotilassa eikä tämän kesäloman alku muodostanut poikkeusta. Päätin kuitenkin osallistua SomeTime2011 -tapahtumaan Espoon Otaniemessä Aalto Design Factory:lla. Se oli oikea ratkaisu! Maaginen avaus Heikki Hallantien innostavien ja ajatuksia herättävien alkusanojen jälkeen alkoi maaginen kokemus: Tassu Takalan ja Otto Romanowskin So(m)me(r)Time -audiovisuaalinen installaatio. Sen viesti kulki suoraan sieluun ja koin syvän ymmärryksen tunteen siitä, miksi sosiaalinen media on saanut minut valtoihinsa. Verkostoitumisen tapahtuessa silmien edessä koin tunteen laajennetun mielen syntymisestä. Olen jo aikaisemmin kirjoittanut siitä blogissa, mutta tämä installaatio sai minut ymmärtämään sen kauneuden. Olin ajatellut sitä henkilökohtaisena mielen jatkeena, mutta nyt tajusin sen tarkoittavan ehkä vielä joskus ryhmän tai jopa koko ihmiskunnan yhdistettyä tajuntaa. Sana-assosiaatiopeli Musiikkivideo-installaation takia oli zombie-tilani mennyttä ja lähentelin flow-tilaa. Tuija Aallon oivaltava sana-assosiaatiopeli Twitterin avulla palautti jälleen maanpinnalle ja kertoi julman, mutta toiveita herättävän totuuden siitä, miten vanhempi X-sukupolvi ja uudempi Y-sukupolvi eroavat toisistaan. Kuvasta voi jokainen vetää omat johtopäätöksensä:
#SomeTime -prosessin yhteys #MOOC -ilmiöön Maaginen avaus päättyi Irmeli Aron onnistuneeseen unkeynote:iin, jossa uskaliaasti tuotettiin yhteisöllisesti tietoa Twitterin, FB:n ja Qaikun avulla hashtagillä #change11. Syksyllä 2011 olisi tarkoitus kokeilla ensimmäistä suomalaista MOOC:ia (Massive Open Online Courses). Yes! Somegradut ja diplomityöt
Kun Anne Rongas on lavalla lähtee sosiaalinen media lentoon! Sosiaalisen median tutkimus esittäytyi ja keskustelu lähti käyntiin innostuneena. Sosiaalisen median tutkijat pääsivät verkostoitumaan keskenään ja ideoista ei ollut puutetta. Tästä ryhmästä tullaan vielä kuulemaan! Myös Afrikka oli paikalla Heikki Hallantie esitteli aluksi tilannetta Burundissa, 61 % pojista ja 40 % tytöistä osaa lukea. Koulutuksen tila on heikko johtuen maan äärimmäisestä köyhyydestä. Meillä oli myös suora yhteys Capetownin R-labsiin. Oli mahtavaa keskustella suoraan niistä upeista sosiaalista mediaa hyväksi käyttävistä projekteista, joita siellä on käynnissä. Mielenkiintoista oli kuulla, kuinka mobiilitekniikkaa käytetään hyväksi Internet-yhteyksien ja tietokoneiden puutteessa. Avoimien oppimisen resurssien (OER) tärkeys tuli jälleen kerran esille. Internet-yhteydet on jo tunnustettu ihmisoikeuksiksi. Samoin täytyy olla asia oppimisen resurssien suhteen! Näkymätön oppiminen -keskustelutilaisuus Sain myös itse kunnian avata keskustelutilaisuuden näkymättömästä oppimisesta ja oppimisen tulevaisuudesta. Johdantona soitin Miguel Matamorosin Son de la Loma -kappaleen tres:llä säestäen. Syynä tähän oli omat vahvat oppimisen kokemukseni formaalisen opetuksen ulkopuolisesta oppimisesta, joita sekä tres:in soitto että espanjan kieli hyvin edustavat. Kerroin vielä lyhyesti näkymättömän oppimisen protoparadigmasta ja siitä, että tärkeintä on se miten opitaan, ei mitä opitaan. Tämän jälkeen siirryttiin Google Docs:iin, Twitteriin ja Qaiku:uun kommentoimaan näkymättömän oppimisen kymmentä avainideaa. Kommentit löytyvät Ning:stä ja toivon, että kommentointi jatkuu! Lopuksi koottiin ajatuksia, joita nämä ideat olivat herättäneet. Syntyi myös keskustelu, joka oli täynnä luovia ideoita, käytännön realismia ja rohkeata tulevaisuuden suunnittelua! Aika loppui kesken, mutta kaikki halusivat jatkaa keskustelua. Nälkä, ajan kulu ja ulkoiset motivaatiot unohtuivat... Olimme flow-tilassa! Oli suuri kunnia saada osallistua SomeTime2011 -tapahtumaan. Suurkiitos kaikille järjestäjille ja Heikki Hallantielle tästä suurenmoisesta tapahtumasta! |
tiistai 14. kesäkuuta 2011
SomeTime2011 - kaksi päivää flow-tilassa
Tunnisteet:
Anne Rongas,
Aprendizaje Invisible,
Burundi,
flow,
Heikki Hallantie,
Invisible Learning,
MOOC,
Näkymätön oppiminen,
OER,
Otto Romanowski,
SomeTime2011,
sosiaalinen media,
Tuija Aalto
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Sanoin jo Heikille että tässä porukassa on muutosvoimaa. Iloinen, leikittelevä ja samaan aikaan arkisen elämän syville virroille rakentava porukka on juuri sitä mitä tähän maahan pitää saada pitkän "Itäsaksavaiheen" jälkeen. Tämä muutos ei näy vielä median tutkassa mutta odottakaas. Tänään näkymätön, huomenna tekstiviestin leviämisen tavoin tavallisten ihmisten muutosvoima. Eläköön edelläkävijät. Parasta mitä me voidan saada aikaan on tehdä itsemme tarpeettomiksi.
VastaaPoistaKiitos Jesse! Juuri näin! Elämme muutoksen aikoja... ja meitä knowmadejä on joka päivä enemmän!
VastaaPoistaNiinpä, Jesse ja Tero! Kun me teemme itsemme tarpeettomaksi - ja tämän voi ajatella niin laajasti kuin sielu sietää - me voimme kaikki keskittyä olennaiseen.
VastaaPoistaOlen samaa mieltä Mikko! Opettajan tärkein tehtävä on tehdä itsensä tarpeettomaksi!
VastaaPoistaSometime 2011 -tapahtumassa Tero Toivanen sytytti yleisön. Kiitos sinulle!!! Oli merkityksellistä olla mukana. Luulen, että merkityksellisyyden merkityksellisyys avautuu vielä lisää myöhemmin.
VastaaPoistaEnsin Tero soitti tres-kitarallaan ja lauloi kuubalaisrytmein yleisön arjen yläpuolelle. Sitten hän kertoi, kuinka pääsi-joutui-kulki kuubalaiskansansoittajavirkamieheksi ilman muodollisia opintoja ja kuinka omaksui Lorkan runoilla espanjan kielen tulkkikykyyn saakka ilman formaalia koulutusta. Varsinainen johdanto kattoi näkymättömän oppimisen kymmenen teesiä.
Taltioin tapahtuman. Alussa harmillisesti särinähäiriöitä mobiililaitteista ja koko ajan kuvan valoisuutta piti hakea liikuttamalla kameraa Teron housunpuntteihin ja niistä ylös. Mutta juttu kulkee ja siitä selon saa. Tässä paloiteltu saalis:
Osa a: biisi http://www.youtube.com/watch?v=DyPpKQDWpyI
Osa b: Teron tarina http://www.youtube.com/watch?v=JDw-iUnsNak
Osa c: näkymättömän oppimisen teesit 1-5 http://www.youtube.com/watch?v=XNVCNieamxk
Osa d: näkymättömän oppimisen teesit 6-10 http://www.youtube.com/watch?v=pJacBOo8hZQ
Kiitos Anne! Se oli upea tilaisuus, vaikka teknisiä ongelmia riitti: välillä loppui tilan läppäristä akku (oli ilmeisesti unohtunut laittaa virtajohto) ja sitten meni välillä myös Internet-yhteys. Se ei kuitenkaan haitannut meininkiä ja muistutti hyvin teknologian haavoittuvuudesta. Ehkä se omalla tavallaan myös viittasi Mindware:n tärkeyteen;-)
VastaaPoistaKiitos SomeTime2011!