TIETY - Tietotyötutkinnon kouluttajakoulutukseen liittyen sain tehtäväksi antaa ohjeistusta opettajille ja oppilaille, mitä asioita tulee huomioida viestinnässä sosiaalisessa mediassa silloin, kun opetuksessa otetaan käyttöön sosiaalisen median verkkoyhteisöjä.
Ensiksi piti tietysti määritellä, mitä verkkoyhteisöllä tarkoitetaan. Löysin tällaisen aika hyvältä vaikuttavan määritelmän:
"Verkkoyhteisö on yhteisö, jonka jäsenten välinen vuorovaikutus tapahtuu pääasiallisesti tietoverkon välityksellä."
Olen jo pitkään halunnut kokeilla Prezi-esitystyökalua ja päätin toteuttaa annetun tehtävän sillä. Ajattelin laatia ensin jonkilaisen mindmap:in asiasta, jotta saisin esityksen toteutettua loogisesti. Mindmap:in laadinnassa ja muutenkin käytin lähdemateriaaleina "Kalliala, E. & Toikkanen, T. 2009. Sosiaalinen media opetuksessa." -kirjaa, Someopiston verkkoyhteisöt-sivua, Sosiaalisen median työpajojen yhteisöt-sivua, Itä-Suomen Yliopiston: Mitä verkkoyhteisöissä voi tehdä? -sivua sekä Wikipediaa. Niiden avulla sainkin luotua mielestäni varsin loogisen kokonaisuuden, jota tässä vielä vähän arvioin. Blogin loppuun upotan vielä tekemäni Prezi-esityksen.
Verkkoyhteisöt voidaan jakaa ominaisuuksiensa ja toimintojensa perusteella kolmeen kategoriaan:
2. Sisällön mukaan profiloituvat verkkoyhteisöt sekä
3. Verkkoyhteisöpalvelut
Näistä yleisille verkkoyhteisöille on ominaista se, että niihin voi periaatteessa kuka tahansa liittyä jäseneksi. Edelleen yleiset verkkoyhteisöt voi jakaa kolmeen alakategoriaan eli
a. Vapaa-ajan käyttö
b. Mikroblogit
c. Ammatilliset verkkoyhteisöt
Vapaa-ajan käyttöön tarkoitetuista yleisistä verkkoyhteisöistä otin esimerkeiksi Facebook:in, MySpace:in ja Second Life:in. Second Life kuuluu itseasiassa virtuaalimaailmoihin, mutta sen voidaan katsoa kuuluvan myös tähän alakategoriaan.
En itse käytä Facebook:ia opetuksessa, mutta tiedän että monet käyttävät. Sitä voi käyttää opetuksessa yhteiseen kommunikaatioon ja tiedonjakoon.
En käytä myöskään MySpace:iä opetuksessa, eikä se siihen ehkä kovin hyvin sovellukaan. MySpace on muutenkin menettänyt merkitystään. Se toimii kuitenkin edelleen. Siihen voi luoda oman käyttäjäprofiilinsa ja blogin. Siihen voi lisätä musiikkia, videoita ja kuvia.
Second Life on mielestäni näistä kolmesta se, joka vaikuttaa kaikista lupaavimmalta opetuksen käyttöön. Second Life:iin on jo toteutettu lukuisia tähän tarkoitukseen liittyviä "saaria" yliopistojen ja muiden toimesta. Second Life:in vahvuus on läsnäolon tunne, joka voi tehdä siitä jopa luokkahuoneen tai luentosalin korvaajan. Myös kieltenopetukseen se antaa paljon mahdollisuuksia erilaisin vuorovaikutusta käyttävien elementtien avulla.
Toinen vapaa-ajan käytön alaluokka "mikroblogit" on itselläni päivittäisessä käytössä itseopiskelun välineenä. Twitter on minulla kovemmassa käytössä, mutta suomalainen Qaiku on myös todella vakavasti otettava palvelu. Molemmat soveltuvat erinomaisesti back channel:ksi luennoille ja konferensseihin. Ehkä niitä voisi käyttää jopa koululuokassa tähän tarkoitukseen. Jos opettaja vielä seuraisi koko ajan oppilaidensa tweettejä, toisi se mahdollisuuden koko luokan reaaliaikaiseen vuorovaikutukseen ja osallistumiseen. Olisi siinä varmasti myös omat pulmansa ja varsinkin opettajalta se vaatisi uudenlaisen toimintakulttuurin omaksumista.
Kolmas vapaa-ajan käytön alaluokka on "ammatilliset verkkoyhteisöt", joista esittelin LinkedIn:in. LinkedIn antaa opettajalle mahdollisuuksia luoda erilaisia verkostoja esim. erikoisaloihin ja -taitoihin liittyen. Olen itse käyttänyt sitä autismiopetukseen liittyen ja se toimii erinomaisesti tässä tarkoituksessa. Tosin verkostojen luominen vaatii aikaa ja palveluun perehtymistä. LinkedIn:in kautta voi jopa saada työpaikan. Digitaalisen jalanjäljen merkitys kasvaa...
Sisällön mukaan profiloituvat verkkoyhteisöt tulevat kysymykseen silloin, kun kyseessä on ammattiin, harrastukseen tai muuhun mielenkiinnon kohteeseen liittyvä verkostoituminen.
Sisällön mukaan profiloituvat verkkoyhteisöt voidaan myös jakaa kolmeen alaryhmään:
a. Harrastusyhteisöt
b. Vertaisverkot
c. Ammatilliset yhteisöt opetuksessa
Harrastusyhteisöt liittyvät nimensä mukaisesti johonkin harrastukseen, joista esityksessä ovat ruoanlaittoon liittyvä Kotikokki.net ja käsitöihin liittyvä Neulomo. Harrastusyhteisöt voivat olla myös opettajille erinomaisia lähde- ja oppiaineistoja. Taito- ja taideaineiden merkityksen kasvaminen tulee nostamaan myös näiden yhteisöjen merkitystä opetukselle.
Vertaisverkot ovat minulle tuntemattominta aluetta verkkoyhteisöissä. Esitykseen otin esimerkiksi BitTorrent -vertaisverkko-ohjelmiston. Sitä käytetään tiedostojen lähettämiseen ja lataamiseen BitTorrent-protokollan välityksellä. Tämä on se alue, josta oppilaiden joukosta saattavat löytyä parhaimmat asiantuntijat. Tämä on myös se alue, jossa tekijänoikeuskysymykset nousevat vahvasti esille.
Kolmantena alakategoriana sisällön mukaan profiloituvissa verkkoyhteisöissä ovat ammatilliset yhteisöt opetuksessa. Tästä alakategoriasta otin esimerkiksi Mendeley:n, jota myös itse olen jonkin verran käyttänyt. Se on työpöytä- ja web-ohjelma tieteellisten tutkielmien hallitsemista ja jakamista varten. Minulla on aikeissa panostaa väitöskirjan tekemiseen vielä tänä vuonna, joten tämä yhteisö voi joutua vielä kovaan käyttöön.
Viimeisenä vaan ei vähäisimpänä kategoriana esittelen verkkoyhteisöpalvelut Prezi-esityksessäni. Verkkoyhteisöpalveluja tarvitaan silloin, kun luodaan omia verkkoyhteisöjä ja toimintaympäristöjä. Verkkoyhteisöpalvelut ovat tärkeällä sijalla silloin, kun puhutaan sosiaalisen median käytöstä oppimisen ja opettamisen tukena.
Tässä kategoriassa ei ole alakategorioita, vaan esittelen kolmea esimerkkiä verkkoyhteisöpalveluista: Ning, Moodle ja Google-ryhmät. Näistä Ning on ollut minulle hyvin tärkeä vaikka en olekaan vielä aloittanut siihen yhtään omaa ryhmää. Tähän on vaikuttanut sen muuttuminen maksulliseksi. Siirryin silloin käyttämään tähän tarkoitukseen Wikispaces-palvelua.
Olen kuitenkin mukana monessa Ning-verkkoyhteisössä, joista mainittakoon Classroom 2.0 ja Sosiaalinen media oppimisen tukena. Pedacasting oli minun ensimmäinen Ning-yhteisöni ja sen kautta opin todella paljon. Ning soveltuu mielestäni erinomaisesti opetuskäyttöön ainakin silloin, kun kysymyksessä on aikuisopiskelu.
Moodleen olen tutustunut paremmin nyt TIETY-kouluttajakoulutuksen mukana. Olen aikaisemminkin sitä jonkin verran tutkiskellut, mutta vain päällisin puolin. Se on avoimen lähdekoodin virtuaalinen oppimisympäristö, joka on vapaasti ladattavissa Moodlen sivustolta. Tutustuttuani siihen nyt paremmin, vaikuttaa se mielestäni erittäin lupaavalta opetuksen välineeksi.
Olen myös mukana muutamissa Google-ryhmissä. Lähinnä nämä ryhmät ovat toimineet kommunikoinnin välineenä esim. WikiEducator-workshopeissa. Google:lla on paljon annettavaa. Gmail-sähköpostitilin hankittuaan saa liudan erinomaisia työvälineitä ja palveluita, joita käytän päivittäin. Näitä välineitä olisi periaatteessa myös helppo käyttää opetuksessa, mutta käytännössä voi olla monta mutkaa matkassa, ennenkuin tällaiseen ratkaisuun päädyttäisiin.
Verkkoyhteisöillä olisi siis paljon annettavaa opetukselle. Ongelmatonta se ei kuitenkaan ole. Ennenmuuta tarvittaisiin uudenlaisen toimintakulttuurin omaksumista. Koulu on suurten muutosten kynnyksellä. Näin uskallan ennustaa. Tämä muutos on jo lähtenyt käyntiin ja toivottavasti se voitaisiin viedä mahdollisimman kivuttomasti, mutta samalla nopeasti, läpi. Sosiaalisen median verkkoyhteisöjen ja koko sosiaalisen median antamia mahdollisuuksia meidän ei ole varaa hukata!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti