Opiskellessani Turun Yliopistossa Opettajankoulutuslaitoksella meille tähdennettiin aina sitä, että meidän tulisi toimia muutosagentteina myöhemmin työpaikoillamme kouluissa. En silloin olisi uskonut, kuinka totta tuo olikaan. En todellakaan edusta nuorta, radikaalia sukupolvea, vaan jo harmaantuvaa eläkeikää lähentyvää sukupolvea (54v). Kuitenkin koulumaailmassa joudun jatkuvasti tekemään töitä hartiavoimin ennakkoluuloja ja muutosvastarintaa vastaan.
Edellisessä blogikirjoituksessani "ITK 2011 - Huippuhetkiä ja pieniä pettymyksiä" kirjoitin jo tähän liittyen oudosta konservatiivisuudesta ja muutosvastarinnasta, jota esiintyy varsinkin suhteessa sosiaalisen median käyttöön opetuksessa. Opettaja-lehdessä Janne Viljamaan artikkeli "Kuinka hukuin blogosfääriin" on vihamielinen kirjoitus sosiaalista mediaa kohtaan. Samassa artikkelissa teilataan Eija Kallialan ja Tarmo Toikkasen erinomainen kirja "Sosiaalinen media opetuksessa" tökeröllä tavalla. Tarmo Toikkanen kirjoitti siihen erinomaisen vastineen Sosiaalinen media opetuksessa -blogissaan: "OAJ:n vaalipelissä some-gambiitti". Se kannattaa lukea. Samoin Matleena Laakson hieno kommentti samasta artikkelista "Sosiaalinen media oppimisen tukena" -Ning:ssä muiden ohella.
Oppilailla tulisi olla subjektiivinen oikeus käyttää TVT:tä (tieto- ja viestintätekniikkaa) oppimisensa tukena. On siis osa opettajan ammattitaitoa osata käyttää TVT:tä, sillä muuten tuo oikeus ei voi toteutua. Aikaisemmin Microsoftin Office-paketin käyttötaidot ovat saattaneet riittää hyvin pitkälle, mutta jotta koulu olisi yhteisöllinen ja tulevaisuuteen valmistava, tarvitaan sosiaalisen median tarjoamien mahdollisuuksien tuntemusta. Kysymys ei ole välineistä vaan toimintakulttuurin muutoksesta. Olemme ylpeitä suomalaisesta koulusta, jossa oppilaat saavat huippuammattilaisten antamaa maailman parasta opetusta. Olemme siitä syystä ylpeitä, mutta samalla se myös velvoittaa meitä jatkuvasti kehittämään koululaitostamme ja sen opetusta.
John Moravec:in sanoin: "Society 1.0 schools cannot teach 3.0 kids." Taistelu dinosauruksia vastaan jatkuu, vaikka ne ovatkin kuolemassa sukupuuttoon. Joskus vain tuntuu niin turhauttavalta kuluttaa energiaa turhaan kädenvääntöön, energiaa, jota voitaisiin käyttää koko Suomen hyväksi käyttämällä sosiaalista mediaa oppimisen tukena! Tarvitaan muutosagentteja, knowmadejä, jotka eivät pelkää tulevaisuutta, vaan näkevät sen mahdollisuutena!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti