Kirjoitan tätä postia liittyen “Harppaus avoimeen oppimiseen” –opintopiiriin. Kuitenkin tämä kysymys koskee meitä kaikkia. Onko maailma muuttamassa tasa-arvoisemmaksi, vai meneekö se sittenkin päinvastaiseen suuntaan. Sosiaalisen median myötä on kaikille niille, joilla on mahdollisuus päästä Internet:iin, tullut lukematon joukko erilaisia välineitä ja sivustoja, joita hyödyntää. Toisaalta ne, jotka jäävät tämän kehityksen ulkopuolelle, jäävät ilman näitä mahdollisuuksia.
Olen siinä käsityksessä, että suurimmalle osalle suomalaisista pääsy Internet:iin ei ole ongelma. En tiedä tarkkaa tilannetta, mutta käsitykseni mukaan suurimmassa osassa suomalaisista kodeista on myös tietokone Internet-yhteyksin. Jos näin on asian laita, myös pääsy sosiaalisen median keitaille on avoinna.
Olen itse ollut hyvin kiinnostunut tietotekniikasta ja sen mahdollisuuksista, mutta jostain syystä olin jäänyt sosiaalisesta mediasta paitsi siihen asti, kun menin Pedacasting-koulutukseen. Yksi syy tähän saattoi olla Facebook, jota näin käytettävän työpaikallanikin tauoilla. Ihmiset olivat ladanneet sinne valokuviaan ja kertoilivat viimeisiä juoruja (näin ainakin ajattelin). Tuollaiset asiat eivät minua kauheasti kiinnostaneet. En osannut yhdistää sosiaalista mediaa (en tietenkään myöskään vielä tuntenut edes termiä) opiskeluun ja oppimiseen. Pedacasting-koulutuksen myötä minulle kuitenkin avautui aivan uusi näkökulma koko sosiaaliseen mediaan. Sehän antaa aivan uskomattomia mahdollisuuksia itseopiskeluun ja myös opiskeluun erilaisissa yhteisöissä, ja näiden erilaisia yhdistelmiä.
Käytän Google –syötteenlukijaa, johon minulle tulee joka päivä valitsemiltani sivuilta reilut tuhat otsaketta, joista löytyy lähes päivittäin joitakin helmiä. Tallennan niitä yleensä Diigo –kirjanmerkkipalveluun ja myös Delicious –palveluun, vähän riippuen tilanteesta. Olen mukana muutamissa Diigo –ryhmissä, joista minulle tulee päivittäin linkkivinkkejä sähköpostiin. Tämän lisäksi olen Twine:ssa, joka on vähän vielä alkeellista yritelmää semanttisesta web:stä. Twine:ssa olen mukana useissa eri ryhmissä ja olen itsekin aloittanut pari ryhmää. Tässä olen maininnut vain muutaman ensiksi mieleen tulleen asian, jotka kaikki toimivat aivan uskomattoman hienosti oppimisen ja opiskelun tukena.
Mikseivät nämä uskomattoman hienot mahdollisuudet sitten ole yleistyneet? Vaikka ne ovat olleet jo jonkin aikaa olemassa, on varmasti vielä paljon ihmisiä, jotka ovat onnistuneet pysymään niistä tietämättöminä. Osalle syynä saattaa olla samantyyppiset ennakkoluulot kuin itsellänikin oli. Miten tämän asiantilan voisi sitten muuttaa? Opettajana uskon tietysti koulutuksen voimaan. Koulujen tulisi mielestäni olla tässä edelläkävijöinä. En epäile yhtään sitä, etteivätkö oppilaat olisi valmiita tähän. He saattavat jopa olla näissä asioissa paljon pitemmällä kuin opettajat. Opettajien tulisi kuitenkin hyväksyä tämä tosiasia ja olla valmiita oppimaan asioita oppilailtaan.
Opettajan merkitys ei kuitenkaan välttämättä tule vähenemään. Opiskelu ja oppiminen eivät ole yksinkertaisia asioita. Niihin ei riitä erilaisten välineiden ja tekniikoiden tuntemus. Tarvitaan myös pedagogista näkemystä ja suunnittelua, kykyä osata erottaa tärkeät asiat vähemmän tärkeistä sekä kokonaisuuksien hahmottaminen eli se, mihin ollaan menossa. Kaikessa tässä opettajien ammattitaito on kullanarvoista. Voi olla niin, että koko opettajan ammattikuva täytyy ajatella kokonaan uudelleen. Tulevaisuuden opettajuuteen valmistautuminen tulisi aloittaa jo nyt.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti